Tietoisuus ja muisti
Illan tv-uutisissa kosketeltiin muistin parantamista erilaisin keinoin (ruoka, liikunta ja aivojumppa). En pannut merkille, että siinä olisi mainittu tanssia, jolla on tavattoman suuri merkitys hauskana, monipuolisena ja ennaltaehkäisevänä liikuntamuotona. Liikkuminen musiikin rytmiin ja liikkeiden sovittaminen musiikkiin on eräiden väitteiden mukaan olemassa olevista toiminnoista niitä monimutkaisimpia ja siinä on pantava peliin suuri osa koko inhimillisestä aivokapasiteetista. Näistä ajatuksista on kehittynyt tanssiterapia.
Professori Minna Huotilainen on tutkinut muun muassa työtehoa, tarkkaavaisuutta ja aivojen kuormitusta: ”Aivot tulkitsevat musiikkia kuten liikuntaa. Musiikki aktivoi aivoja. Musiikista on hyötyä kaikissa tehtävissä, jotka eivät vaadi kielen käsittelyä. .. Istuminen viestittää aivoille, ettei mitään tärkeää ole tapahtumassa. Piirre periytyy luolamiesajoilta, jolloin istuttiin, kun oli toimeton hetki. Mieli lukee istumista yhä samalla lailla.” (HS D3 1.3.15)
Lavatanssi syventää tietoisuutta ja vaatii keskittymään siinä määrin, ettei sen aikana ehdi murehtimaan takana ja edessä olevia ongelmiaan. Toisen vienti ja oma seuranta sekä omien askelien sovittaminen vievät kaiken henkisen tilanne-energian eikä siinä ehdi ajattelemaan tai vaikertamaan vaivojaan. Meditoinnissa on samoja piirteitä tietoisuuden itseohjauksen suhteen.
Tanssi parantaa kykyä käsitellä tietoa taitavasti. Puhutaan kognitiivisuudesta, johon liittyvät muisti, oppiminen, ajattelu, havaitseminen, tarkkaavaisuus, luovuus, ongelmanratkaisut, kieli jne. Tanssissa pitää liikkua samaan tahtiin partnerin kanssa ja askeleet menevät vähitellen lihasmuistiin. On havaittu, että kaatumiseen taipuvaisilla ihmisillä tanssi parantaa kykyä tehdä asioita oikealla tempolla, mikä pientää kaatumisriskiä. Esimerkiksi myös Alzheimerin taudin ennaltaehkäisijänä tanssilla olisi paljon annettavaa.
Tanssijat eivät ainoastaan halua oppia askeleita, vaan haluavat niiden sopivan yhteen parinsa askeleiden kanssa. Lavatanssi antaa uusia haasteita, josta kaikki voivat nauttia.
Tango ei ole tanssi, se on tunne – kuinka tunnetta pystyy opettamaan?
Ehkä lavatanssit on vaikeampi kaupallistaa hoitoväen käyttöön, niin sen tutkimista ja mainostamista kaihdetaan? ”Monopoli” tässä hommassa kun on vielä tanssilavoilla, joita ei ole kaataneet myrskyt eikä lamat.
Ilmoita asiaton viesti
→#1/OS: ”..kaupallistaminen .. tanssilavoilla, joita ei ole kaataneet myrskyt eikä lamat.. ”
Hyvä näkemys. Tanssia hyljeksivät päättäjät eivät näe lavatanssissa muuta kuin kaupallisuuden. Ne eivät suostu ymmärtämään sitä liikuntana ja kulttuuritoimintana, jossa jokainen on pääosan esittäjä. (Eräs tanssitaidoton livahti Brysseliin, mutta muista syistä. Siitäkin olisi tarina.)
!960-luvulla toimivia tanssilavoja oli noin 3000, nyt vakituiseen toimivia noin 100, lisäksi kausiluontoisesti noin 400. Jos esimerkiksi teattereita ja oopperoita olisi tiputettu samassa suhteessa, niin arvaan, että huuto olisi erilaista.
Ilmoita asiaton viesti
”Istuminen viestittää aivoille, ettei mitään tärkeää ole tapahtumassa. ” istuminen ei ole hyväksi, mutta silti olen nähnyt ja osallistunut Alzheimeria sairastaville järjestettyy istuin tanssiin. Siinä liikkuvat raajat ja pää ja hiukan kehokin. Tekee sairaille hyvää ja laulut eivät taudin pitkälle edetessäkään katoa täysin. Jotain erityistä niissä on.
Minulla on Polar ranneke, joka laskeee päivittäin miten pitkään olen istunut ja montako kertaa. Kyllä harmittaa, kun päivässä kertyy vaikkpa neljä huomautusta. Tuntejahan aina tulee melkoisesti. Joskus ei voi läheä kesken kokouksen tai muun syyn liikkeelle ja silloin tulee huomautuksia.
Ilmoita asiaton viesti