Täällä mitataan muin arvoin

Tanssiasentoa lukuun ottamatta lavatanssissa ei voi syvällisesti viljellä vastakkain asettelua eikä tehdä politiikkaa, mikä voi olla yksi syy yhteiskunnan päättävien nuivaan suhtautumiseen tähän kansankulttuurin osa-alueeseen. Talouslama, uskonto, jääkiekko, maahanmuuttajat, hallitus, Putin ja Kreikka ovat asioita, joita ei tanssilavoilla käsitellä. Siellä ei voi tai ei ainakaan kannata väristä tärkeyttä eikä tuntea alemmuutta yhteiskunnallisen asemansa vuoksi.

Laulussaan 'Vain Sorsa Lentää Pohjoiseen' Juha Vainio totesi alkusäkeistössään: 'Luonnossa niin ankarassa mitataan muin arvoin ..' Se jos mikään sopii lavatanssiin eikä siihen sisällön ja arvojen puolesta ole paljon lisättävää.

Tämä tuli taas kerran esiin Vantaalla sijaitsevan Helsinki Pavin perjantaitanssissa, missä Martti Metsäkedon tanssiorkesteri hienolla musiikillaan kaatoi yhteiskunnan raja-aitoja perinteiseen tapaansa. Pavin omistaa edelleen sen perustaja SKP, mutta se ei päällepäin näkynyt parkkipaikan autokannassa eikä edes työttömän duunarin ja terveysalan professorin yhteismenosta.

Eräs daami totesi sattuvasti samaisissa Pavin tansseissa, että hän käy täällä, kun täällä on niin hyvä henki. Tämä lausahdus jäi kaivertamaan mieltäni sen verran, että yritin mielessäni pohtia, mikä on se 'Paikan Henki', joka illasta toiseen vetää ihmistä juuri sinne eikä häntä lähempänä olevalle suuremmalle ja komeammalle lavalle, missä kolme orkesteria soittaa hienoja kappaleitaan uusilta levyiltään.

Lavatanssissa puhutaan usein paikoista, kun itse asiassa tarkoitetaan ihmissuhteita. Joku erityisen mukava kokemus aiemmalta reissulta vetää mieltä hakemaan samanlaista tunnetta samasta paikasta. Tietysti osansa tunnelmaan tuo perinteinen nostalginen tanssimusiikki, joka lisää hyvän hengen osallisuutta ainakin siihen asti, kun tunnelma ei vielä ole muuttunut tungokseksi.