Lavatansseihin terapoitumaan
Tanssin terapeuttiset vaikutukset ulottuvat ihmisen esihistorialliseen aikaan, kun 10000 vuotta sitten cro-magnonilaiset noidat tanssin avulla hätistelivät pois pahoja henkiä ihmisistä, joihin ne olivat kätkeytyneet sairauksien muodossa.
Antropologit ja fysiologit ovat kehittäneet erilaisia teorioita tanssin alkuperästä. Rytmikäs ääni saa aikaan hypotalamuksesta lähtevän signaalin, joka heijastuu hermoratoja pitkin lihaksiin. Biologisen prosessin lopputuloksena voi olla esimerkiksi tanssiaskel, sydämen sykkeen nousu, tai hengityksen kiihtyminen.
Olivat fysiologiset prosessit sitten mitä tahansa, lähes kaikissa primitiivisissä yhteisöissä tanssilla ilmaistiin yhtenäisyyttä ja voimaa. Se oli tärkeä elementti uskonnollisissa rituaaleissa, joissa vedottiin henkien suosioon ja otollisuuteen. Primitiiviset tanssit kuuluivat tärkeänä osana juhlallisiin tilaisuuksiin kuten esimerkiksi syntymään, aikuistumiseen, hääjuhliin, sairauksien hoitoon, kuolemaan ja surusaattoon. Tanssin avulla otettiin yhteyttä henkiin, joille esitettiin niin parantamis- kuin muutkin pyynnöt.
Pythagoras, jota myös pidetään musiikkiterapian isänä, sanoi muun muassa, että sama musiikki, joka rauhoittaa paimenpojan mieltä kaukaisella saarella, kantautuu taivaiden äärirajoille asti. Platon puolestaan toi esiin näkemyksen, että tervettä ruumista ja tervettä sielua piti etsiä musiikista ja liikunnasta. Aristoteles näki musiikissa ihmisen tunteen puhdistavan vaikutuksen. Näin hän asetti perustan musiikkiterapialle, jossa pyritään myös selvittämään, miten musiikki vaikuttaa vietteihin ja tunnetiloihin sekä niiden syntyyn.
Elämän pienin yhteinen nimittäjä on liike. Väsyneenäkin sydän lyö ja keuhkot tekevät työtä hapen saamiseksi. Pääsääntöisesti tanssi piristää väsyneen mielen ja ruumiin. Se on myös apukeino muutamia sairauksia hoidettaessa. Eräs musiikin ominaisuuksista on, että kuullessaan sitä ihmisen ruumis ja jäsenet alkavat liikkua sen tahtiin. Musiikki ja liike yhdessä muodostavat osakokonaisuuden, jolla on paranemista edistävä vaikutus muiden hoitokeinojen ohessa.
Musiikki ja liike stimuloivat esimerkiksi ruuansulatusjärjestelmien ja rauhasten fysiologiasia säätöprosesseja, mikä on musiikkiterapian yksi perusajatuksista. Samoin ne laukaisevat potilailta jännittyneitä tunne- ja mielialatiloja, jotka huolet, murheet tai vastoinkäymiset ovat saaneet aikaan. Asiaan liittyy etuna usein myös sosiaalisuuden palautuminen.
Lavatanssin suosiosta kertoo Tv-uutiset (6.6.2015), juttu alkaa kohdasta 2 min 45 sek. Kuvaus on tehty Someron Esakallion päivätansseista.
Laila Pullinen teki tanssista myös valoksia, taideteoksia.
Ilmoita asiaton viesti
Kun on tanssinut susien kanssa ei paljoa piittaa enää karkeloista.
Ilmoita asiaton viesti
Tanssiin liittyy monenlaista mystiikkaa. Toistaiseksi vielä ei ole toteutunut ennuste, että tulee pian aika, jolloin lääkärit kirjoittavat lääkereseptiin: ’Tangoa kolme tuntia kolmesti viikossa’.
Ilmoita asiaton viesti
Tanssi on saatava kelakorvauksen piiriin, kyllä sitten alkaa lavoja taas olla kuin mehiläisiä.
Ilmoita asiaton viesti
Yhteiskommentti 4:een, 5:een ja 6:een.
Keskustapuolueen uuden poliittisen ohjelman kulttuurilinjaus tulee varmaan apuun. Siinä seisoo selkokielellä: ”Lasketaan liikkumattomuudesta sekä mielenterveysongelmista aiheutuvien sosiaali- ja terveysmenojen kustannukset sekä ryhdytään toimeen miljardiluokan ongelmien korjaamiseksi.”
Hyvä toimintamalli voisi olla Arin edellä ehdottama kelakorvaus, mutta ehkä jo suopeampi tai sivistyneempi asenne lavatanssiin poliittiselta johdolta ja erityisesti uudelta kulttuuriministeriltä olisi kova juttu.
Mitä tulee ulkonäköön, siitä on meikäläisellä, luonnonsuojelemalla, on paljon kokemusta. Pidän nimissäni saatujen pakkien epävirallista suomenennätystä, mistä saavutuksesta olen erityisen ylpeä. On myönnettävä, että ikä auttaa jo näillä vuosilla. Ulkonäkö ei ole kriteeri vaan se, että on hengissä.
Toisekseen nykyisin lähes joka tanssipaikassa on tunti ennen varsinaisten tanssien alkamista ilmaista tanssin opetusta aivan perusasioista. Siitä voi lähteä liikkeelle, jos siltä tuntuu. Meikäläiselle riittää, kun tallustelen daamissa roikkuen.
Erkki Piirto laulaa ’Flkkaan polskassa’ mm.
Mitä ne tuollaasetkin / plaattialla tekkee, /kyllähän sinne paremmatki tuppii ..
Kyllä ne muaki sinne / hyppelemähän veis’ / jos ne tietäis’ että mull’ on lehmä./ ..
http://www.xn--hammaslkri-w5aab.net/kamin/kamin1_4…
Ilmoita asiaton viesti