Kevytlimut
Pepsi light/diet muuttaa reseptiään ja ainakaan USA:ssa se ei enää sisällä makeutusaineena aspartaamia (E951), joka muistuttaa sakkaroosia, mutta on sitä 100-200 kertaa makeampaa. FDA, Euroopan elintarvikevirasto ja Suomen elintarviketurvallisuusvirasto Evira pitävät sitä turvallisena, mutta nyt on ilmestynyt artikkeleita ja keskustelua, että aspartaamilla olisi jotain yhteyttä aivokasvaimiin, multippeliskleroosiin eli ms-tautiin, punahukkaan (systeeminen lupus erythematosus, SLE) sekä diabeteksen komplikaatioihin.
Myös esimerkiksi Diet Coca ja Fanta Zero sisältävät aspartaamia, joten kuluttajien suhtautumista näihin jäädään odottamaan. Tahtoopi olla, että huhupuheet leviävät kulovalkean tavoin ja Pepsi on jo aloittanut mainoskampanjan: 'Ei sisällä aspartaamia!' ('Now Aspartame Free')
Olenkin ihmetelly miten kauan menee, että tämän aineen haitat huomataan. Myöhemmin lisää.
Ilmoita asiaton viesti
>#1/IL: ”Myöhemmin lisää.”
Kirjoittaessani vähän ajattelinkin, että palauteta sinun suunnaltasi voisi tulla. Odottelen sitä tukka pystyssä.
Ilmoita asiaton viesti
Minulla on lapsenlapsi, 17 -vuotias nuorimies, jonka juomiskäyttäytymiseen olen onnekseni päässyt hieman kotiinkuljetusmatkoillamme vaikuttamaan.
Hän ei juo enää Cola Zeroa, ei energiajuomia, mutta kyllä muita kevytlimuja. Hänellä on ylipainoa, josta tahtoisi päästä eroon.
Enimmäkseen oppini ovat hänelle ’tuulen viemää’, silti hän joskus pysähtyy.
Mitäpä tuolle, lukion kakkosen aloittaneelle, komealle nuorukaiselle, voisin suositella?
Ilmoita asiaton viesti
Loistavaa. Vihdoinkin askel oikeaan suuntaan. Kolmen pienen lapsen äitinä olen aina vältellyt tuotteita, jotka sisältävät aspartamiinia. Aiheesta on kirjoiteltu paljon, tässä yksi esimerkki: http://www.studio55.fi/hyvinvointi/article/laakari…
Ilmoita asiaton viesti
>#4/SH:”.. studio55.fi…”
Linkki kannattaa avata. Se voi avata silmätkin.
Ilmoita asiaton viesti
Viimeisin tutkimus kertoo, että makeuttajat, joita käytetään ovat turvallisia. Toki aina riippuu käytön määrästä, milloin turvaraja ylittyy. Jos nuoriso juo paljon keinomakeutettuja , ei välttämättä ole turvallista.
J Pak Med Assoc. 2015 Feb;65(2):225-7.
Artificial sweeteners: safe or unsafe?
Qurrat-ul-Ain, Khan SA.
Abstract
Artificial sweeteners or intense sweeteners are sugar substitutes that are used as an alternative to table sugar. They are many times sweeter than natural sugar and as they contain no calories, they may be used to control weight and obesity. Extensive scientific research has demonstrated the safety of the six low-calorie sweeteners currently approved for use in foods in the U.S. and Europe (stevia, acesulfame-K, aspartame, neotame, saccharin and sucralose), if taken in acceptable quantities daily. There is some ongoing debate over whether artificial sweetener usage poses a health threat .This review article aims to cover thehealth benefits, and risks, of consuming artificial sweeteners, and discusses natural sweeteners which can be used as alternatives.
Ilmoita asiaton viesti
Irja… ehkä, mutta ehkä ei. Tämä mainittu Pakistanilainen tutkimus (”Artificial sweeteners: safe or unsafe?”) saattaa vaan lisätä uuden lapiollisen hämmennystä ja epäilyä siihen uskomattomaan kontroverssi-vuoreen mihin aspartame on kasvanut 50 vuoden aikana, ja mitä ei voi jättää huomioimatta.
Luin ei vaan tiivistelmän/abstraktin mutta alkuperäisen Qurrat ul-Ain/ Khan SA raportin, mikä ei ole vaikuttava. Osaltaansa se on jopa kumma dokumentti, koska:
– ns. tutkimus ei tarjoa yhtään uutta laboratorio tulosta — se on yksinkertaisesti laimea ja epämääräinen yhteenveto olemassaolevista/vanhoista tutkimuksista
– on mahdollista että tutkimus oli vaan klinikan (Karachissa sijaitseva — sielläkin akateemikot kilpailee) ”publish or perish” tuote– toisin sanoen se julkaistiin koska sen kirjoittajat tarvitsivat julkaista jotakin; joka tapauksessa sen johtopäätökset eivät näytä seuraavan todisteita mihin raportti viittaa, mutta vaan heijastaa epäröivästi US FDA:n asennetta.
– avainlause tiivistelmässä on mielestäni ”There is some ongoing debate over whether artificial sweetener usage poses a health threat,” (oh, really?) ja tottakai: pitkin osa raportissa koskee juuri tutkimuksia mitkä tukee aspartame-riski vaaroja mitkä ovat merkittäviä, hyvin vakavia; ja raportti ei millään tavalla yksityiskohtaisesti kumoa niitä. ”The devil is in the details.”
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos analyysistä. Tutkijoilla on paineita. Todella tuo ”publish or perish” voi olla yksi syy julkaisun laatimiseen ja epämääräisyyteen, jota havaitsit. Lehdetkään eivät pysty aina karsimaan ei relevantteja juttuja. Toki maineikkaimmat tiedejulkaisut siihen veilä psytynevät.
Ilmoita asiaton viesti
”Toki maineikkaimmat tiedejulkaisut siihen veilä psytynevät.”
Joo… no, en tarkoittanut että on vikaa tutkimusten kirjoittajissa… vaan että tutkimus ei tuonut mitään uutta kuvaan — mikä ei ole yllätys. Yksityishenkilöt voivat sanoa (ja ovat sanoneet) aspartamesta mitä tahansa, mutta viralliset tahot eivät nauti samaa vapautta. Virallinen asenne (ja tässä Pakistanilaiset laboratoriot ovat nappuloita samalla pelilaudalla) per US FDA on että ”aspartame is safe within reasonable dosages,” ja se on, ainakin nyt, ruuvattu isoilla ruuveilla rautaan. Kuinka kauan ne ruuvit kestävät, on toinen asia. Aspartamen kompleksissa historiassa on ainakin yhtä paljon poliittista painovoimaa, manipulointia ja sisäpiiri vaikutusta, kun siinä on tiedettä — ja sen synteesissä on paljon tiedettä.
Ilmoita asiaton viesti
Puuttumatta enään tuohon tieteelliseen julkaisuprosessiin tutkin hiukan sitä mitä aspartaamista tulee hajotessaan ihmisessä. Se pilkkoutuu fenylalaniiniksi, aspartaamihapoksi ja metanoliksi. Kaksi ensimmäsitä ovat aminohappoja ja niitähän tulee proteiinien nauttimisen yhteydessä. Eivät ole terveysongelmiin syynä ellei ole geneettistä sairautta. Metanolihan on terveydelle haitallista, myrkyllistä suorastaan. Miten paljon tuota asprtaamia kerralla sitten nautitaan ja tulevatko metanolin vaikutukset näkyviin? Onko sillä ajallista vaikutusta?
Fenylketonuria on harvinainen geneettinen sairaus: Vaikuttaa elämän alusta saakka, ihminen ei kykene pilkkomaan fenylalaniinia. Silloin aspartaami on haitaksi. Ellei fenylalaniinin saantia ole merkittävästi rajoitettu ravinnossa, se vaikuttaa lapsen aivojen kehitykseen.
Metanolia on enemmän jopa hedelmäjuomissa. 680 grammaa litrassa kertovat cancer.org sivut.
Euroopan ruoan turvallisuudesta vastaava virnomainen (EFSA) säätelee ruoan lisäaineiden määrää EU:ssa, suosittelee aspartaamin määrää 40mg/kg (40 milligrammaan kiloa ruumiinpainoa kohden). Mistä kaikkialta aspartaamia lopulta voi saada? Kuka huolehtii, että tuo määrä ei ylity?
Italialaisessa tutkimuksessa, jossa käytettiin rottia havaittiin että hyvin korkea aspartaamimäärä saattaa lisätä joidenkin verisyöpien riskiä (leukemia ja lymfooma) rotilla.
Kuinka helppo on jälkeenpin ihmisellä yhdistää esimerkiksi havaittu verisyöpä ja runsas aspartaamipitoisten juomien käyttö? Kysyvätkö lääkärit havainnon tehtyään ovatko käyttäneet aspartaamipitoisia juomia tai mitä lienevätkään syöneet tai nauttineet vuosien mittaan?
Mitä muuta lopulta löytyneekään?
http://www.cancer.org/cancer/cancercauses/othercar…
Ilmoita asiaton viesti
En enää yhtää ihmettele, että jenkeissä jo rajoitetaan aspartaamin käyttöä: http://www.elinahytonen.fi/2013/01/uusimpien-tutki…
Ilmoita asiaton viesti
Minun suussani aspartamiini maistuu pahalta joten en ole käyttänyt.
Ilmoita asiaton viesti