Kokomaito taas kunniaan
Harva kiistää Pekka Puskan ansioita aikuisväestön sydän ja verisuonisairauksien vähentämisestä Itä-Suomessa. Antti Heikkilän suositukset kokomaidon, voin ja punaisen lihan käytöstä on kirottu maan rakoon. Nyt näyttää kuitenkin suunta kääntyneen, jos uskoo Washingon Postin eilistä (6.10.2015) laaja artikkelia.
Vastoin Yhdysvaltojen hallituksen ravintosuosituksia tiedemaailmasta tulee tutkimuksia, joiden mukaan kokomaidon käyttö alentaa sydänsairauksia ja on terveydelle eduksi. Perinteinen virallinen käsitys on ollut, että tyydytettyjen kovien rasvojen (maitotuotteet, punainen liha) syönti lisää sydänsairauksia, minkä vuoksi on neuvottu korvaamaan ne hiilihydraateilla ja tyydyttämättömillä rasvoilla (kala, pähkinät, vihannekset, kasviöljy). Kokomaidosta tehtiin mörkö, jota piti välttää.
Minnesotan yliopiston tutkija Ancel Keyes antoi 1953 'rasvavaroituksen', joka valtasi koko maailman terveysalan. Norjassa, Yhdysvalloissa, Englannissa ja Suomessa saatiin samansuuntaisia tuloksia. Yhdysvalloissa viralliset ravintosuositukset ja -tavoitteet kohtelivat tylysti tukiaisten osalta maito- ja karjatuotteita, kun tutkimustuloksia oli sopivasti yksinkertaistettu. Keysin tutkimukset osoittivat, että tyydyttämättömien rasvojen käytöllä on yhteys sydän sairauksiin, mutta ne eivät osoittaneet, että sydänsairaudet johtuvat kovien rasvojen käytöstä.
Vuonna 2010 American Journal of Clinical Nutrition julkaisikin tekstin, jonka mukaan ei ole mitään merkittäviä todisteita sille, että tyydytettyjen rasvojen käyttö ruokavaliossa lisäisi sydänsairauksia tai 2-tyypin diabetesta. Nykytutkijoilta kuulee muun muassa lausuntoja, joiden mukaan kovien rasvojen korvaamisella ruokavaliossa hiilihydraateilla ei ole mitään vaikutusta sydän ja verisuonitauteihin. Siten maitopelottelulla ei ole tieteellistä pohjaa.
Silmiini ei ole juuri nyt sattunut kasvuiässä olevan väestön laajasti hyväksyttyyn tieteelliseen tutkimukseen perustuvia ravintosuosituksia maitotuotteiden osalta.
”Vuonna 2009 Puska arvioi projektin pelastaneen neljännesmiljoona ihmistä.[1] Tuloksia on kuitenkin tulkittu myös toisin.[2] On esitetty, että yleinen elinolojen ja terveydenhuollon kohentaminen olisi voinut olla pääsyynä kuolleisuuden laskuun intervention sijasta, varsinkin kun otetaan huomioon vertailuryhmän ja interventioryhmän välinen kehitys. Projektin alussa sydän- ja verisuonitautikuolleisuus laski Pohjois-Karjalassa nopeammin kuin muualla maassa. Keskivaiheessa kuolleisuus laski enää hitaammin, ja lopussa ero muuhun maahan tasoittui.” Lähde- Wiki.
”Toisaalta Suomessa luomusta saa heikosti seleeniä ja D-vitamiinia,[4] lannoitteena käytetty lanta voi aiheuttaa tauteja, jopa kuolemia,[5] ja luomun 2-6-kertainen hinta voi vähentää kasvisten syömistä haitallisesti.[6][7] Useiden tutkimustulosten perusteella ei voida väittää luomuruoan olevan tavallista ruokaa turvallisempaa, terveellisempää,[8][6][9][10][11][12][13] paremman makuista[9] tai ympäristöystävällisempää.[1” Lähde- Wiki.
Myös peltojen kemiallinen lannoitus lisääntyi samaan aikaan, joten kuolleisuuden syynä saattoi olla luomuruoka, josta puuttuu ravinteita, kuten seleeniä.
Ilmoita asiaton viesti
Tutkimuksista (joita aina tulee ja menee) huolimatta meidän perheessä on aina juotu kokomaitoa (ja mielellään luomua) itse asiassa mitään muuta maitoa ei meidän jääkaapista ole löytynyt, ei löydy eikä tulla löytämään! Tässä syitä: rasvaton maito ei paranna terveyttä, tyydyttyneet rasvat eivät aiheuta sydän-ja verisuonitauteja, rasvattomaan maitoon lisätään maitoproteiinijauhetta, jotta se olisi lähempänä maitoa, maitojauhe proteiinit ovat keholle luonnottomia ja aiheuttavat tulehduksia. Useimmat rasvattomat maitotuotteet tulevat suurilta tehotiloilta, joissa eläimille ruokitaan tuotantoon tehostamiseen tähtäävillä ruokavaliolla ja näin ollen rasvaton maito sisältää antibiootteja ja geenimuunneltuja organismeja. Rasvattomassa maidossa ei juurikaan ole ravintoarvoa. Rasvaton maito itse asiassa lihottaa(lähde: http://preventdisease.com/news/13/070813_Experts-E…)
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta, Luomumaitoon ei lisätä d-vitamiinia.
Ravitsematon pelto tuottaa ravintoköyhää rehua.
Luomuviljely on mahdotonta, koska peltoon tarvitaan ravinteita.
Lehmä antaa, mitä se syö, joten luomu on ravinnon osalta kupla.
Eläinten hyvä kohtelu parantaa ravintoarvoja, se on eri asia kuin luomu.
Ilmoita asiaton viesti
Miten sitten selitetään sen, että me lapsena 50-60 luvulla litkimme tinkimaitoa tonkkakaupalla. Edelleen olemme perusterveitä. Itselläni ei ole mitään laktoosi ym. ongelmia. Ei pillerin pilleriä. Mutta mehän elimme riittävässä bakteeriympäristössä ja haimme vastutuskykymme sieltä.
Ilmoita asiaton viesti
>#4/HK:
Ensimmäinen työpaikkani ’valmiina’ oli Lahnaslammen kaivoksella, jossa louhintaurakoitsijana oli Antti Jurvakainen Muhokselta. Hänet ehkä paremmin tunnettiin kyläkauppiaana niin Lapissa kuin Oulun seudulla. Kerran siinä istuskellessamme hän muisteli elämänkaartaan ja lapsuuttaan, jolloin heillä ei kotona ollut kuin lehmä. Käytännössä ainoa ruoka, mitä hän sai kylmänä vuodenaikana, oli maito. Ilman maitoa hän ja muut perheen jäsenet olisivat nääntyneet nälkään. Näistä lähtökohdista tämä positiivisuuden malliesimerkki eli kohtuullisen pitkän ja terveen elämän.
Tarinan totuusarvo voidaan kyseenalaistaa, mutta kuvastaa hyvin, miten tärkeässä osassa maito suomalaisessa yhteiskunnassa on ollut.
Ilmoita asiaton viesti
Niin no, maidostahan kirnuttiin voita leivän päälle, mutta tuosta päätellen ehkä vain jos siihen liikeni.
Ilmoita asiaton viesti
#4
Minulla samankaltaiset kokemukset. Nykyäänkin haemme maidon suoraan naapurin navetasta (3 lehmää). Koulussa 50- luvulla meille sanottiin, että maito ei ole juoma, se on ruoka, siis sisältää paljon energiaa. Näin ollen sitä ei saa juoda liikaa.
Uskon, että maito pastöroidaan nykyään sen vuoksi että voidaan myydä vanhempaa maitoa kuin muuten.
Ilmoita asiaton viesti
Rasvattoman maidon oikea nimi on kurri. Sitä juotettiin aikoinaa vasikoille tai rengeille ja piioille, tai se kaadettiin maahan. Nyt sitä myydään ihmisille maitona!
Ilmoita asiaton viesti
>#8/LM:
Synnyinseudullani linjalla Metsämaa – Loimaa kurrista käytettiin nimitystä joppi, jota maitokuskit palauttivat meijeristä lähes saman määrän, mitä maitoa ottivat mukaansa. Sotkamossa ollessani muistan työkaverini puhuneen sintusta. Jos ei ollut varaa maitoon, niin ”juotiin sintua sinistä”.
Ilmoita asiaton viesti
… ja sitä kurria inhottiin. Ei kenellekään täysjärkiselle, joka kokomaitoa oli nauttinut, tullut mieleenkään litkiä kurria. Se oli jopa halveksuttavaa.
Ilmoita asiaton viesti