Tango
Nyt kun kansallisoopperammekin on vihdoin tunnustanut lavatanssin suomalaiseksi kulttuuriksi järjestämällä jokaisen kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona teetanssit, on hyvä kerrata tangon alkuperää.
Erään väitteen mukaan tangon rytmi ja melodia ovat peräisin eri alueilta: rytmi tuli Afrikasta
ja melodia tuli Argentiinaan kahta reittiä. Ehkä vähän varhaisempi melodian tulo tapahtui reittiä Espanja→ Uruguayn Montevideo →Rio de la Platan alue. Tällä alueella oli suhteellisen runsas neekeriorjien jälkeläisten asukasmäärä, minkä vuoksi tämä melodia sulautui heidän tanssimaansa candombeen. Toinen reitti lähti Euroopasta Kuubaan ja sieltä Montevideon kautta Buenos Airesiin, jossa tämä melodia antoi vaikutteita siellä suosiossa olevaan milongaan.
Italialaisten ja espanjalaisten siirtolaisten osuus tangojen säveltämisessä ja esittämisessä on ollut tunnustetusti merkittävää. Sen sijaan vähemmälle huomiolle on jäänyt sattuneesta syystä eurooppalainen tuulahdus tangon koreografian kehityksessä. Valkoinen orjakauppa kukoisti ja varsinkin Ranskasta tuli tanssitaitoisia naisia Buenos Airesiin esiintymään tanssijoina, vaikka lähes kaikki päätyivätkin ilotalojen viihdyttäjiksi. Nämä tangon suurkuluttajat antoivat vahvan panoksensa myös tangon koreografian kehittymiselle. Tarinan mukaan miehellä ei ollut asiaa ilotaloon, ellei hänellä ollut tuomisenaan myös uutta tanssikuviota.
Suomeen tango tuli ennen muuta Saksan kautta. Saksalainen marssin rytmi, venäläinen kaihoisa melodia, amerikkalainen foxtrotin nytkytys ja suomalainen virsimusiikki ovat olleet meidän rakkaan tangomme ehtymättöminä lähteinä. Alunperin Suomessa puhuttiin foksitangosta, kun sitä tanssittiin perinteisin kävelyaskelin. Sana foksi tipahti sitten jossakin kohtaa pois ja jäljelle jäi tango ja tietysti kävely..
Suur-kiitos tästä tangotietoiskusta.
Ilmoita asiaton viesti
Tangosta on ollut moneen lähtöön. Yhä vieläkin se vain niin ihanasti jumpsuttaa kun niikseen tulee.
https://www.youtube.com/watch?v=O8k8spGrRvI
Ilmoita asiaton viesti
>#2/TP: ”Tangosta on ollut moneen ..”
Loirin tango on mitä parhain esimerkki suomalaisesta tangosta. Siitä löytyy suurin osa niistä elementeistä, joita tangossa käsitellään. Sellaiset aiheet kuin uskonto, rotu, kansallisuus, hiihto, jääkiekko ja jalkapallo ovat tangon ulkopuolella. Myöskään tangossa ei käsitellä kysymyksiä, joissa ihmiset on jaettu erilaisiin vastakkain asettuneisiin ryhmiin.
Tango ei siis koskettele poliittisia aiheita eikä sen avulla hoideta puolueasioita, vaan sillä ensisijaisesti hoidetaan inhimillisiä ongelmia. Se vaikuttaa tajuntaan ja tunteisiin ja sen avulla on voitu tuulettaa henkilökohtaisia ristiriitoja, jotka ovat syntyneet esimerkiksi kulttuurien ja sosiaalisten olosuhteiden törmäyksessä.
Ilmoita asiaton viesti
Satumaa-tangoa nimitti joku – olisiko ollut Seppo Hovi – suomalaisen tanssikansan virreksi. Kaipuu vain suuntautuu taivaan sijasta ihanaan paikkaan aavan meren tuolle puolen.
Ilmoita asiaton viesti
>#4/TP:
Tangolla ensisijaisesti hoidetaan ja korjataan inhimillisiä ongelmia. Tätä Mononenkin yritti. Olen Satumaasta ja Monosesta kerännyt ei-luotettavaa tietoa koneelleni, josta palasia:
Ensimmäinen hahmotelma Satumaa-tangosta syntyi Unto Monosen kynästä mahdollisesti jo vuonna 1949. Matti Viljanen antoi Unto Monoselle paljon neuvoja sävellystyössä ja varmasti ’sävelsi’ introja sekä välikkeitä, jotka luontuivat kappaleisiin saumattomasti.
Raadollisempi kansanversio asiasta on juoruilu, että Mononen toi aina tullessaan Viljaselle pullon viinaa ja teeman palasija, joista Viljanen rakensi tangot. Mononen sitten kiikutti ne tuottajalle, joka julkaisi ne merkiten säveltäjäksi Monosen.
– –
Iltalehti: http://www.iltalehti.fi/popstars/2014062918447402_…
Alkoholiongelmista ja masennuksesta kärsinyt Unto Mononen oli kuollessaan (28.6.1968) vain 37-vuotias. Hän oli kuolemaa edeltäneet päivät leikkinyt aseella venäläistä rulettia pelaten ja ikuiseksi arvoitukseksi jäänee, tekikö hän itsemurhan vai oliko tappava laukaus kuitenkin leikin seurausta ja vahinko. Monosen tiedetään pyrkineen juuri ennen juhannusta Someron sairaalaan katkaisuhoitoon pitkän juomaputken jälkeen. Häntä ei otettu sairaalaan sisään.
– –
Loimaalla ’poikaporukassa’ kiertelevä huhu 70-luvulla: Iltalehden mukaisesti muutoin paitsi, että Unton itse ampuma laukaus haavoitti häntä pahasti ja hän pyysi kaveria auttamaan kärsimystensä lopettamisessa. Kaveri auttoi, jos huhuun on luottamista.
Ilmoita asiaton viesti