Ryhmäliikunta

Ihmisen ei ole hyvä olla eikä tehdä yksin. Ryhmäliikuntapaikkoja ainakin pääkaupunkiseudulle on tullut kuin sieniä sateella. Hieman liioitellen voi sanoa, että kaikkeen ohjattuun ryhmäliikuntaan liittyy musiikki. Kun ihmisryhmä, liike ja musiikki tahdistetaan eli synkronoidaan, tuloksena on ryhmätanssi, josta esimerkkinä on vaikkapa lavatanssi. Tutkimustenkin mukaan synkronoituna musiikki, liike ja sosiaalinen yhteisö vaikuttavat positiivisesti ihmisen hyvinvointiin muun muassa vapauttamalla mielihyvää ja kiintymystä lisääviä endorfiineja enemmän kuin mikään näistä yksin toteutettuna.

Mieluisan musiikin kuuntelu varsinkin sosiaaliseen tanssiin yhdistettynä aktivoi liki kaikki tunnetut aivojen alueet ja lisää mielihyvää aiheuttavan dopamiinihormonin tasoja. Emootioita herättävä musiikki pääsee primitiivisiin aivorakenteisiin, jotka ovat tekemisissä motivaation, palkitsemisen ja tunteiden kanssa. Moni osaa vaistonvaraisesti käyttää musiikin erilaisia ominaisuuksia mielialojensa säätelyyn esimerkiksi autolla ajaessaan.

Rytmimusiikin vaikutusta vauvoille ja taaperoille on tutkittu ja saatu samansuuntaisia tuloksia. Pylly keikkuu musiikin tahtiin ja nauru raikaa. Parkinsonin tautiin käytetään paljon musiikki- ja tanssiterapiaa, koska nämä tuttuina vaikuttavat suoraan aivoihin ja vapauttavat hormoneja.

Biletys on pitkälti ryhmätanssia, mutta sitä on monesti terästetty mielialaa kohottavalla lääkityksellä, mikä pahimmassa tapauksessa menee kokovartalopuudutuksen asteelle. Pääkaupungissa kovan suosion on saanut K-50-disko, jossa meno mielestäni muistuttaa samaa, mitä näki maalla keväällä, kun lehmät päästettiin ensimmäistä kertaa talven jäljiltä laitumelle kellot kaulassa kilkattaen ja utareet heiluen.

Musiikin mukaansa tempaavuus ilmenee pienimmillään sormien napautteluna pöytää vasten tai jalan polkemisena lattiaan musiikin rytmiin. Eräs tutkimus tehtiin 200 nuoren aikuisen keskuudessa. Musiikkina oli jazzia, soulia, kansanmusiikkia jne. Siinä selvitettiin musiikin mukaansa tempaavuutta ja sen tuomaa hyvän olon tunnetta. Omana kohteena oli se, miten eri musiikki spontaanisti synnytti erilaisia liikkeitä ryhmissä.

Ryhmätanssitilaisuudessa sosiaalinen sidonnaisuus on kaikkialla läsnä ja musiikin tahdittamana ihmiset liikkuvat ja liikehtivät voimakkaasti. Kaikki tämä parveilu on palkitsevaa ja lisää endorfiinien vapautumista, jolloin esimerkiksi kipukynnys madaltuu ja hyvän olon tunne kasvaa.

Ihmisessä vapautuu vähäisiä määriä omia opioideja ('kipulääkkeitä') lihas- ja psyykkisen stressin aikana. Tämä tiedetään, kun treenaavia ihmisiä on tutkittu. Vähemmälle tutkimiselle on jäänyt musiikin tahtiin tapahtuva treeni, missä sosiaalinen ryhmäsidonnaisuus tulee mukaan kuvaan. Kun väenpaljous parketilla on muuttunut tungokseksi, kehtaavat häveliäimmätkin kemiallisesti rohkaistuneet tulla hytkyttämään mukaan. Tämä voi olla osasyynä pienien tanssilattioiden suosioon ravintoloissa.