Maantieto uusiksi
Koulukirjojen valmistajat saavat lisätöitä, kun on mittauksin todettu, ettei maan keskipisteestä mitaten lähimpänä taivasta olekaan Everestin huippu vaan Ecuadorissa oleva Chimborazo tulivuoren kärki. Eroa on lähes 2 km. Chimborazon kärjen etäisyys maan keskipisteestä on 6384,42 km. Perun Huscarán häviää tälle noin 40 metriä, vaikka sen korkeus laskennallisesta merenpinnasta on 6768 metriä.
Merenpinnan yläpuolelle Chimborazo kohoaa 6263,47 metriä ja Everest edelleen 8848 metriä.
Kaikki on suhteellista. Jos sinulla on hyvät suhteet olet suosittu.
Ilmoita asiaton viesti
Kansakoulun maantiedon kirjassa oli aikoinaan kuva jonka alla teksti: Kesankitunturi, pirtinlattian oksankohta. En tiedä että kuinka kaukana kyseinen paikka on maan keskipisteestä, mutta kuva ja teksti eivät kertoneet minulle silloin mitään eikä kerro vieläkään. Varsin turhaa informaatiota silloinkin kirjoihin laitettiin.
Muuten, eikö maan keskipistekin ole muuttuva arvo? Tulivuorenpurkaukset ja maanjäristykset vaikuttavat maan muotoon niin veden alla kuin päälläkin. Tai sitten niitä ei huomioida,ettei maantieto mene koko ajan uusiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoittaako maan keskipiste tuossa maan painopistettä vai jotain muuta?
Muuten ilmakehän massa on noin 5.3*10pot18 kg.
Ilmoita asiaton viesti
> #3/LG:
Viiteartikkelin mukaan huipulle oli kiinnitetty GPS antenni, joka kaksi tuntia hyvissä sääolosuhteissa oli ollut yhteydessä GNSS-järjestelmään ( Global Navigation Satellite System). Nyt pitäisi tietää, mihin GNSS:n paikanmääritys perustuu?
Ilmoita asiaton viesti
Käsittääkseni asia on tunnettu jo kauan, vai onko varmuus saatu vasta äskettäin? Sata vuotta sitten elänyt runoilija Edith Södergran kirjoitti ”Chimborazzolle”, enkä usko hänen valinneen tuota vuorenhuippua sattumalta.
https://fi.wikisource.org/wiki/Chimborazzolle
Ilmoita asiaton viesti
> #3/TK:
Jotain uutta kai siinä on, koska niin argentiinalaiset lehdet Clarin ja La Nación sekä espanjalaiset El Pais ja El Mundo näyttivät asian noteeraavan. Erilaisia lukuarvoja tarinoissa oli. Niiden vaihtluväli oli alle 2 metriä.
Ilmoita asiaton viesti
Jos tuo ”etäisyys planeetan keskipisteestä” yleistyy kriteerinä, ottavat litistyneen maapallomme napa-alueiden tunturit korkeuskilpailussa pahasti pataan. Olenko päntännyt turhaan Haltin (1324) ja Saanan (1029) korkeudet metreinä merenpinnasta?
Ilmoita asiaton viesti
→ #7/TK
Taitaa tuo merenpinnan korkeuskin olla muuttuva suure näin ilmaston lämpenenmisen aikana, jolloin napajäät sulavat kohisten.
Ilmoita asiaton viesti
Jos Grönlannin jäätikkö sulaa, laskee merenpinta Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa.
http://nautil.us/issue/33/attraction/why-our-intui…
Saman ilmiön vuoksi merenpinta Haminassa on nelisen metriä lähempänä Maan keskipistettä kuin Helsingissä.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedesnobbailua. Ihmisen kannalta merenpinta on noussut jo pitkään ja voimistuu.
Ilmoita asiaton viesti
Etelänavan jään paksuus kasvaa, koska ilmaston lämpenemisen vuoksi haihtuminen lisääntyy ja jää syntyy sataneen lumen tiivistymisestä jääksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ainahan noita otsikoita vedellään tyhjästä. Muistan jo omilta kouluajoiltani 1970-luvulta Hesarissa otsikon ”Chimborazo onkin korkein”. Nyt asia näkyy taas löytyneen.
Ilmoita asiaton viesti