Aivotutkimuksien virhemahdollisuuksista
Jos tekstinkäsittelyohjelmassa olisi sellainen virhe, että se jollakin todennäköisyydellä antaisi eri kirjaimen kuin mitä näppäintä on painettu eikä tekstiä ole tarkistettu näytöltä tai tulosteesta, vaan se on tallennettu sokkona, tulos ei varmaankaan olisi vakuuttavaa ja muistuttaisi enempi meikäläisen tarinoita. Toiminnallinen magneettikuvaus eli funktionaalinen magneettikuvaus (functional Magnetic Resonance Imaging, fMRI) on ollut laajassa käytössä aivokuvauksessa 20 vuotta ja jo alkuvaiheessa tämäntyyppisen virheen olemassaolosta varoitettiin. Kun syömme suklaata, aktivoituuko jokin tietty aivoalue varmuudella juuri niin kuin fMRI-kuva kertoo, vai tietyllä todennäköisyydellä jos silläkään.
Pahimmillaan tämä tarkoittaa, että 15 vuoden ajalta jopa 40000 tieteellisen tutkimuksen pätevyys voidaan asettaa kyseenalaiseksi, tosin 3500 lienee lähempänä totuutta mitä virheellisiin tutkimuksiin tulee. Anders Eklundin johtama tutkimusryhmä PNAS:n (Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America) kirjoituksen mukaan on tullut johtopäätökseen, jossa 5 % virhe on todennäköistä, mutta jopa 70 % virhe mahdollista eli kuvassa näkyy toiminnan merkkejä, vaikka mitään ei sillä alueella aivoissa ole tapahtunut. Kun fMRI:n toimintaprosessia ei ole ymmärretty, ei ole osattu korjatakaan väärää informaatiota tai huonoja tutkimusprosesseja tai huonoa tutkimuskulttuuria.
Tutkimusryhmä vertaa tulostaan Andersenin satuun ’Keisarin uudet vaatteet’, jossa pikku lapsi pistää virtuaalitodellisuuden uusiksi.
Jaoin, sillä haluaisin, että aivotutkimuksen asiantuntija sanoisi tähän jotain. Olen niin paljon kuullut ja nähnyt kuvia siitä miten aivoissa eri osat aktivoituvat ja mitä sellaisen perusteella voidaan päätellä. On pakko etisiä tuo PNAS, jota tiedelehtenä kovasti arvostan.
Ilmoita asiaton viesti
→1/IL: ”On pakko etisiä tuo PNAS ..”
PNAS:n teksti löytyy korostetun ’fMRI’-linkin alta. Se oli meikäläisen sanavarastolle liian korkealentoista tekstiä, joten käytin ’Anders Eklundin’ nimeen liitettyä linkkiä eli El Pais’n tekstiä, joka oli hiukan kansanomaisempaa. Toin tämän jutun nostaakseni esiin itse aiheen, oma tekstini todennäköisesti on virheillä kyllästetty kuten diletantille sopii.
Ilmoita asiaton viesti
Minua kiinnostaisi päästä osaksi mitä tahansa otantaa. Ehkä mahtuisin virhemarginaalin rajoihin.
Yksi juttu mihin tulevaisuudessa varmasti tullaan enenevissä määrin kiinnittämään huomiota on se, että minä olen vasuri – tarkoitan, että olen…
Uskotteko? – ja onko sillä mielestänne merkitystä?
Ilmoita asiaton viesti
→ 3/JN: ”Uskotteko? – ja onko sillä mielestänne merkitystä?”
Jostain muistan lukeneeni, että meitä vasenkätisiä on 10 % väestöstä. Niin näyttää presidentti Obamakin olevan vasuri. Vasenkätisiä ei vaan kohdella tasa-arvoisesti oikeakätisiin verrattuna. Välineet, laitteet jne. suunnitellaan oikeakätisille pl. Fiskarsin sakset. Tämä kätisyys on varmaan rouva Fortunan eli sattuman sanelema juttu, vähän samaan tapaan kuin mikä tahansa luku on yhtä suuri kuin mikä muu luku tahansa, jos ynnälaskussa laskettavien lukujen järjestystä saa vaihtaa (todistus):
http://www.xn--hammaslkri-w5aab.net/kamin/kami3.ht…
Ilmoita asiaton viesti
Hitsi – kun en vaan tykkää noista uskon asioista keskustella. Vaikka tavallaan olen aiheesta jopa kirjankin kirjoittanut.
Mutta kätisyyteen taas välillä. En tiedä – tietääkö kukaan, miksi ihmisistä aikoinaan alkoi tulla lähtökohtaisesti oikeakätisiä ja vasenjalkaisia.
Nousepa seisomaan yhdelle jalalle. Jos olet oikeakätinen ja seisot nyt toisella jalalla niin se on todennäköisesti vasen jalka jonka varassa seisot. Jos et usko vaan teit tietoisesti (tai vahingossa) ”väärin” niin otapa yhden jalan varassa kolme hyppyä eteenpäin. Saat ennen hyppelyä vaihtaa jalkaa jos tahdot.
Oma käsitykseni on, että Suomen väestöstä tällä hetkellä noin 12% on vasureita. Määrä nousee koko ajan koska enää vuosikymmeniin Suomessa ei ole pakotettu opettelemaan oikeakätisiksi. 50%:iin määrä tuskin koskaan nousee. Koska aina on joukossa mm. ns. sekakätisiä, kuten minä, vaikka vasuri olenkin.
Ilmoita asiaton viesti
fMRI on periaatteessa edelleenkin kokeellinen menetelmä, jota ei käytetä sairauksien hoidossa. Suomessa on kehitetty MEG:aa, millä saa paljon täsmällisempää tietoa aivojen toiminnasta.
Ilmoita asiaton viesti
Jostain syystä minusta tuntuu, että tähän samaan keskusteluun sopisi nostaa myös aivojen tulkintaan perustuva laitteiden ohjaaminen.
Mikäs tuo nyt sitten lyhenteeltään onkaan – en muista nimeä millään kielellä 🙁
Ilmoita asiaton viesti