Aivotutkimuksien virhemahdollisuuksista

Jos tekstinkäsittelyohjelmassa olisi sellainen virhe, että se jollakin todennäköisyydellä antaisi eri kirjaimen kuin mitä näppäintä on painettu eikä tekstiä ole tarkistettu näytöltä tai tulosteesta, vaan se on tallennettu sokkona, tulos ei varmaankaan olisi vakuuttavaa ja muistuttaisi enempi meikäläisen tarinoita. Toiminnallinen magneettikuvaus eli funktionaalinen magneettikuvaus (functional Magnetic Resonance Imaging, fMRI) on ollut laajassa käytössä aivokuvauksessa 20 vuotta ja jo alkuvaiheessa tämäntyyppisen virheen olemassaolosta varoitettiin. Kun syömme suklaata, aktivoituuko jokin tietty aivoalue varmuudella juuri niin kuin fMRI-kuva kertoo, vai tietyllä todennäköisyydellä jos silläkään.

Pahimmillaan tämä tarkoittaa, että 15 vuoden ajalta jopa 40000 tieteellisen tutkimuksen pätevyys voidaan asettaa kyseenalaiseksi, tosin 3500 lienee lähempänä totuutta mitä virheellisiin tutkimuksiin tulee. Anders Eklundin johtama tutkimusryhmä PNAS:n (Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America) kirjoituksen mukaan on tullut johtopäätökseen, jossa 5 % virhe on todennäköistä, mutta jopa 70 % virhe mahdollista eli kuvassa näkyy toiminnan merkkejä, vaikka mitään ei sillä alueella aivoissa ole tapahtunut. Kun fMRI:n toimintaprosessia ei ole ymmärretty, ei ole osattu korjatakaan väärää informaatiota tai huonoja tutkimusprosesseja tai huonoa tutkimuskulttuuria.

Tutkimusryhmä vertaa tulostaan Andersenin satuun ’Keisarin uudet vaatteet’, jossa pikku lapsi pistää virtuaalitodellisuuden uusiksi.

0
JaakkoKorpi-Anttila
Kirkkonummi

Sotaorpo, elämä hautausavun ennakon ja halpakaupan tarjousten varassa (pääosin, evp).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu