Parantavat rytmit

Ihminen on leikkivä ja luova eläin ainakin tiedemiesten mukaan. Kuulee jopa väitteitä, että ihminen oppi ensin tanssimaan ja vasta sitten puhumaan – kaikkea ei pidä uskoa, vaikka tarina olisi kuinka hyvä tahansa. Tanssiminen parantaa elämisen laatua, edesauttaa luomaan ja ylläpitämään ihmisten välisiä suhteita, parantaa sydämen toimintaa, alentaa verenpainetta, diabetesta ja kolesterolia, lisää oksitosiinihormoonin tasoa (synnyttää mielen hyvänoloa), parantaa mielen ja liikkeen koordinaatiota ja tasapainoa sekä edesauttaa hymyilemään eli kasvolihakset näyttävät ulospäin sen, että sisäinen hyvinvointi on kunnossa.

Mallia voi ottaa vaikkapa 2- vuotiaasta tanskalaispojasta, joka sai kaikkien huomion; yleisö hämmästyi pojan valloittaessa tanssilattian –  tässä linkki:

http://arvostettu.com/2-vuotias-tanskalainen-poika-sai-kaikkien-huomion-…

Jos arvata saa, niin lähivuosina ajat edelleen kovenevat, päät pehmenevät ja apu vähenee. Omatoiminen, ennalta ehkäisevä toiminta fyysisen kunnon ja mielen pitämiseksi kunnossa lienee kohtapuoleen ainoa keino selviytyä arjen haasteista. Ne, jotka tähän omatoimisuuteen pystyvät, saattavat porskuttaa vielä kymmen vuoden päästä. Eräs tunnettu ’hulmutukka’ lausui aikoinaan, että niin on jos siltä näyttää. Näkyykö katukuvassa hymyileviä ihmisiä? Hymy melko usein korreloi, että korvienväli on kunnossa.

Tanssin opetus pitää ottaa jo ala-asteella liikuntakasvatukseen mukaan. Silloin ei vielä ole sukupuoleen liittyviä voittamattomia estoja, jotka pitää kaljalla ja siiderillä häivyttää. Olisihan se tietysti kamalaa, jos seuraava sukupolvi olisikin raitis ja terasseista tai huumekonserteista olisi jäljellä vain muutama merkintä historiankirjoissa.