Olutta kohtuullisesti
’Ei pidä juoda enempää kuin, että tulee hyvälle tuulelle’, on lausuma, jonka kuulee usein piireissä, missä juodaan tavallisesti enemmän kuin yksi kolpakko illassa olutta. Ei ehkä yllätyksenä Friedrich-Alexander-Universitätissä Nürnbergissä on päästy tulokseen, että oluenjuonti lisää hyvän olon tunnetta. Idätetyssä ohrassa eli maltaissa on hordeniinia, joka aktivoi dopamiinin tavoin aivojen palkitsemiskeskukseen reseptoreita eli tuottaa hyvän olon tunnetta.
Ohran, tarkemmin sanoen pelto-ohran latinakielinen nimi on hordeum vulgare, joten sieltä ilmeisesti hordeniinin nimi juontuu. Tutkimuksesta ei selviä, kuinka monta isoa tuoppia on kumottava, että hordeniini tuottaa näkyvää tulosta myös tunnepuolella. Siinä ohimennen kyllä todettiin, että oluen alkoholi puolestaan aiheuttaa aivoissa depressiota, joten vielä näillä eväillä en lähde kapakkaan hoitamaan tunnevammojani.
Dopamiintasoa voidaan nostaa keinotekoisesti myös huumeilla ja musiikilla. Eräässä kokeessa Bachin melodiaa soitettaessa osoittautui, että melodian saavuttaessa huippukohtansa kuuntelijoiden aivojen nucleo accumbens -tumakkeen mielihyvän välittäjäaineen, dopamiinin taso kasvoi noin 6 %:lla (kokaiinin käyttäjillä tämä luku voi olla 12%).
http://www.iflscience.com/brain/scientists-identify-ingredient-in-beer-t…
Em. musiikista tarinanpätkä:
http://www.xn--hammaslkri-w5aab.net/kamin/kamin1_400.html#356
Baijeri on oluen ystävien perintinen maakunta, josta se on levinnyt koko Saksaan. Siellä sitä on kitattu iät ja ajat- saattoi myös Bach yhtyä ”paheisiin”. Niin tai näin, ilmeisesti Saksa selviää aina kunnialla, vaikka oluen voimalla.
Ilmoita asiaton viesti
Lääkäriystävä selitti perinpohjaisen perusteellisesti kuinka kihtisen (toivottavasti ainoa yläluokkainen ominaisuuteni) on parempi juoda nelosolutta kuin kolmosta.Oireita ei ilmene!
Pitänee testata. Jos juttu on totta niin nelosolut ruokakauppaan. Kohtuullisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Haluaisin kuulla kyseiset perijuurevat perusteet? Minun on vaikea uskoa niitä ja koko olutkeissi on mutkikkaampi kuin veroluokituspohjainen.
Ensinnäkin, kihdille ei ole hyväksi alkoholin diuretisoiva vaikutus ja mitä enemmän alkoholia sitä huonompi, jo ennen siis kuin puriineista puhutaan mitään.
Kun puriineista aletaan puhua, perusolut ei ole mikään niin kihtisöivä juttu kuin yleisesti uskotellaan. Ongelma alkaa siinä kohtaa kun olutta lapataan menemään 24-päkki viikonlopussa tai illassa. Tai aiemmin. Mutta ongelma on siis siinä, että oluen juonnin luonteeseen kuuluu usein että sitä kipataan menemään enemmän kuin kukaan vaikkapa pihviä tai äyriäisiä välittäisi mättää.
Veroluokkia merkittävämpiä eroja oluiden välillä löytyy niiden hiivaisuudesta. Pullohiivainen vehnäolut voi olla 10 x pahempi juttu kuin kirkas lager. Jos niihin on sattunut hurahtamaan ja olutta on tottunut kumoamaan huolella, on kihti terveemmälläkin väistämätön. Sillä tavalla itse hankin ensimmäisen ja pahimman kohtaukseni.
Yhtä asiaa en ole saanut selvitettyä ja se lääkäriystävä voisi mielellään ottaa asiaan kantaa: onko alkoholiton, suodattamaton, samea vehnäolut yhtä paha kuin alkoholillinen? Siinä ei sitä diureettia ole, mutta tuottaako panemisprosessi samat hiivaiset puriinit vai ei?
Ilmoita asiaton viesti
Oluen tyyssijassa, saksankielisessä Euroopassa, juodaan eniten Suomen ”kolmosolutta” vastaavaa vahvuusastetta. Kuten esimerkiksi Münchenin olutfestivaaleilla. Siellä olut lienee vain jotain 3,5%:sta. Ehkäpä silloin blogistin mainitsemat dopamiinilähteet vielä päihitävät sen ”alkoholidepression”.
Ilmoita asiaton viesti