Sitä olet mitä syöt

Geneettisen epidemiologian professori Tim Spector (King’s College, Lontoo) kokeili viikon ajan omille lapsilleen pelkää pikaruokaa, josta jotkut käyttävät myös nimitystä roskaruoka. Rupeaman jälkeen tutkittiin uudestaan lasten ruuansulatusjärjestelmien bakteerikannat ja tuloksena oli, että 40% hyvänlaatuisista mikrobeista oli hävinnyt tai korvautunut huonoilla. Huonoilla bakteereilla on suora yhteys tulehduksiin, sairauksiin jne.

Ruuansulatusjärjestelmän bakteeritiheyttä ei ylitä mikään kohde maailmassa. Terveellä 70 kiloisella keskivertoihmisellä on suolistossaan kilon verran bakteereja, yli 1200 lajia ja yli 100 biljoonaa yksilöä, joista jokainen on vähän erilainen samaan tapaan kuin samanlaisia ihmisiäkään ei ole. Kaupunkilaisilla bakteerifloora maalla asuviin nähden voi olla jopa puolta köyhempi. Viimeisen 10 vuoden aikana tämän mikrobimaailman tutkiminen on edennyt pitkin harppauksin, esimerkkinä vaikkapa ruuansulatusjärjestelmän ja aivojen yhteistoimintaan liittyvät kytkökset sekä mikrobien vaikutukset hermojärjestelmään.

Kanadalainen professori John Bienenstock (McMasterin yliopisto) on keskittynyt hiirien ruuansulatusjärjestelmien bakteeritutkimuksiin. Vaikka suoria yhtäläisyyksiä ei voi vetää ihmisten ja hiirien välillä, niin hiirillä ruuansulatusjärjestelmän bakteerikantaa muuttamalla niiden terveys, käyttäytyminen ja tunnereaktiot ovat häiriintyneet verrokkeihin nähden. Samanlaisia viitteitä on havaittu ihmisillä muun muassa kytkennöistä ylipainoon ja ihmisen puolustusmekanismeihin liittyviin autoimmuunisairauksiin (diabetes, nivelreuma, suolistotulehdukset, tietyt sidekudossairaudet).

Suolistobakteereja ei voi sellaisenaan viljellä eikä siirtää, koska ne eivät elä suoliston ulkopuolella. Siksi niitä on suojeltava ja annettava niiden lisääntymiselle suotuisat elinolot oikealla ravinnolla. Bakteeriravinteiden pääjaotus on kuidut, probiootit ja prebiootit. Hyvistä kuiduista olkoot esimerkkeinä vaikkapa punajuuri, porkkana, parsa ja artisokka. Probiootit ovat eläviä mikrobeja, joita on esimerkiksi hapanmaitotuotteissa ja muissa hapatetuissa elintarvikkeissa (gefilus-piimä ja jugurtit). Prebiootti on tavallisesti hiilihydraatteja, jotka edistävät valikoivasti yhden tai useamman bakteerikannan kasvua tai aktiivisuutta paksusuolessa, esimerkkeinä banaani, sipulit, kokojyvä vehnä, ohra, ruis ja kaura. Polyfenoleista flavonoidit ovat ruokavaliossamme tavallisimmin esiintyviä ja ne suojaavat suoliston mikrobiflooraa, esimerkkeinä marjat. – Kourallinen pähkinöitä päivässä on hyvä uudenvuoden lupaus.

http://www.quo.es/ciencia/esta-relacionado-lo-que-comemos-con-nuestro-es…

0
JaakkoKorpi-Anttila
Kirkkonummi

Sotaorpo, elämä hautausavun ennakon ja halpakaupan tarjousten varassa (pääosin, evp).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu