Sitä olet mitä syöt
Geneettisen epidemiologian professori Tim Spector (King’s College, Lontoo) kokeili viikon ajan omille lapsilleen pelkää pikaruokaa, josta jotkut käyttävät myös nimitystä roskaruoka. Rupeaman jälkeen tutkittiin uudestaan lasten ruuansulatusjärjestelmien bakteerikannat ja tuloksena oli, että 40% hyvänlaatuisista mikrobeista oli hävinnyt tai korvautunut huonoilla. Huonoilla bakteereilla on suora yhteys tulehduksiin, sairauksiin jne.
Ruuansulatusjärjestelmän bakteeritiheyttä ei ylitä mikään kohde maailmassa. Terveellä 70 kiloisella keskivertoihmisellä on suolistossaan kilon verran bakteereja, yli 1200 lajia ja yli 100 biljoonaa yksilöä, joista jokainen on vähän erilainen samaan tapaan kuin samanlaisia ihmisiäkään ei ole. Kaupunkilaisilla bakteerifloora maalla asuviin nähden voi olla jopa puolta köyhempi. Viimeisen 10 vuoden aikana tämän mikrobimaailman tutkiminen on edennyt pitkin harppauksin, esimerkkinä vaikkapa ruuansulatusjärjestelmän ja aivojen yhteistoimintaan liittyvät kytkökset sekä mikrobien vaikutukset hermojärjestelmään.
Kanadalainen professori John Bienenstock (McMasterin yliopisto) on keskittynyt hiirien ruuansulatusjärjestelmien bakteeritutkimuksiin. Vaikka suoria yhtäläisyyksiä ei voi vetää ihmisten ja hiirien välillä, niin hiirillä ruuansulatusjärjestelmän bakteerikantaa muuttamalla niiden terveys, käyttäytyminen ja tunnereaktiot ovat häiriintyneet verrokkeihin nähden. Samanlaisia viitteitä on havaittu ihmisillä muun muassa kytkennöistä ylipainoon ja ihmisen puolustusmekanismeihin liittyviin autoimmuunisairauksiin (diabetes, nivelreuma, suolistotulehdukset, tietyt sidekudossairaudet).
Suolistobakteereja ei voi sellaisenaan viljellä eikä siirtää, koska ne eivät elä suoliston ulkopuolella. Siksi niitä on suojeltava ja annettava niiden lisääntymiselle suotuisat elinolot oikealla ravinnolla. Bakteeriravinteiden pääjaotus on kuidut, probiootit ja prebiootit. Hyvistä kuiduista olkoot esimerkkeinä vaikkapa punajuuri, porkkana, parsa ja artisokka. Probiootit ovat eläviä mikrobeja, joita on esimerkiksi hapanmaitotuotteissa ja muissa hapatetuissa elintarvikkeissa (gefilus-piimä ja jugurtit). Prebiootti on tavallisesti hiilihydraatteja, jotka edistävät valikoivasti yhden tai useamman bakteerikannan kasvua tai aktiivisuutta paksusuolessa, esimerkkeinä banaani, sipulit, kokojyvä vehnä, ohra, ruis ja kaura. Polyfenoleista flavonoidit ovat ruokavaliossamme tavallisimmin esiintyviä ja ne suojaavat suoliston mikrobiflooraa, esimerkkeinä marjat. – Kourallinen pähkinöitä päivässä on hyvä uudenvuoden lupaus.
http://www.quo.es/ciencia/esta-relacionado-lo-que-comemos-con-nuestro-es…
Keisari Tiberiushan söi tarinoiden mukaan sotaretkillään aina hapatettuja ruokia ja omia, koska näin säästyi leireillä riehuvista ripulitaudeista.
Ilmoita asiaton viesti
Hapatetut juurekset ovat yleensä hyvin terveellistä ravintoa. Ja kyllähän taikinajuurellinekin leipä hyvää on ja terveellistä. Siitä on tehty melko paljon tutkimustakin ja tiedetään mm. että hapatetussa leivässä on hapatusprosesissa syntyneitä aminohappoketjuja, jotka sekä paranatvat ruuan ravintoarvoa että myös säilyvyyttä.
Vanha ohjehan on, että hyvän leipäjuuren kannan saa ulkohuussin pohjakerroksesta. Nykyään tuksin, koska ravinto on erilaista ja lääkeaineet ovat muuttaneet bakteerifaunaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Biootti” esiintyi sen verran monta kertaa terveellisen ravinnon esimerkkinä, että on helppo päätellä mitä aiheuttaa ”antibiootti”.
Olikohan viime vai toissa vuosi, kun popsin kolme antibioottikuuria jokseenkin yhtenä sarjana. Jälkeenpäin järkeilin, että kaksi niistä oli silloisen sairauteni hoidon kannalta turhia, ja siten vahingollisia! Elimistöni bakteerikannan ne ainakin lienevät tuhonneet viimeiseen pöpöön, ja sen elpyminen entiselleen vie kuukausia.
Ainakin vielä 1980-luvulla antibiootteja määrättiin tiettyjen lastentautien hoitoon aivan rutiinitoimena, ja kasvuikäiset lapset tulivat syöneeksi useita kuureja esimerkiksi korvatulehdusten uusiutuessa.
Ilmoita asiaton viesti
→ 3: ”Elimistöni bakteerikannan ne ainakin lienevät tuhonneet viimeiseen pöpöön, ja sen elpyminen entiselleen vie kuukausia.”
Näin kävi meidänkin perheen lähipiirissä. Kaveri oli lukuisten antibioottikuurien jäljiltä henkihieverissä, viime vaiheessa hänen vaimonsa ulosteesta tehtiin ’erikoisannoksia’, jotta saatiin edes joitain bakteereita istutettua hävinneiden tilalle.
Ilmoita asiaton viesti
Hiukan outoa tehdä kokeita omilla lapsillaan tai lapsilla ylipäätänsä.
Ilmoita asiaton viesti
→ 5: ”Hiukan outoa tehdä kokeita omilla lapsillaan tai lapsilla ylipäätänsä.”
Niinhän se on ja käytännössä sama asia kuin, jos veisi lapsensa mäkkäriin syömään transarasvoja harva se päivä.
Ilmoita asiaton viesti
Transravoja minäkin vältän, vaikka punaista maitoa juonkin.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä on pikaruoan määritelmä? Onko kaikki ruoka, joka voidaan valmistaa nopeasti, pikaruokaa? Vai mikä tekee ruoasta pikaruoan? Söin tänään juuri paellaa, joka paistettiin pakastepussista pannulla. Onko se pikaruokaa?
Ilmoita asiaton viesti
→ 6: ”..paistettiin pakastepussista pannulla..”
Siinä ja siinä. Kovia rasvoja sisältävät lämmitettävät einesruuat ovat monen ravitsemusasiantuntijan suurennuslasin alla. Transrasvalähteitä muun muassa ovat osittain kovetettua rasvaa sisältävät einekset, valmisateriat ja uppopaistetut ruuat.
Ilmoita asiaton viesti
Enpä ole eläissäni ostanut ”mäkkäristä”, ”Hesestä” ja vastaavista näläntorjuntaan mitään. Meillä myöskin valmiseinekset ovat ehdottomasti julistettu pannaan. Kaikki ruoka meillä valmistetaan alusta asti ja aina itse, raaka-aineetkin valitaan huolella.
On turha väite, ettei ole aikaa valmistaa hyvää ruokaa; meiltäkin löytyy aina esivalmisteltuja ruoka-aineksia mutta itse valmistettuja.
Kalaa saan pyytämällä pöytääni, lampaanliha tulee tilalta parinkymmenen kilometrin päästä, sika ja nauta tuosta lähikaupasta ja ne lienevätkin (sika ja nauta) ainoat ainekset, joissa tulee uskoa kauppiasta.
Pikaruoka sinällään ei liene mikään pahe; voihan sitä valmistaa kotonakin mutta ne transrasvat, yms, niitä kartan.
Ilmoita asiaton viesti
Koirat ovat olleet pitempään näyttämässä lääketieteelle esimerkkiä suolistoflooran hoidosta. Ainakin jo lapsuudessani meidän koira järsi jäisiä ulosteita. Koska itse en innostunut aiheesta, päätin olla pussailematta koiria.
Ilmoita asiaton viesti
Aatun henkilääkärihän syötti hänelle Mutafloraa, mitä Suomessakin saa reseptillä. Kuulemma suolistovaivat helpottuivat.
Ilmoita asiaton viesti
Alakouluajoista muistan kuinka jotkut söivät multaa.
Toisille kelpasi myös irtomuste. Tuolloin käytettiin mustekynää jonka terä kastettiin musteessa ennen kirjoittamista. Ehkä siinä ei ollut kyse bakteerien hankkimisesta, vaan jostakin hivenaineesta.
Juttu menee vähän vasenmieliseksi, mutta jotkut söivät myös räkäänsä. Muistelen lääkärin sanoneen oman liman nielemisellä olevan myös hyödyllisiä vaikutuksia. Ehkä se vaikuttaa bakteerikantaan.
Niin ikään ihmisen oma syljen olen kuullurt olevan erittäin terveellistä.
Siksi esim kuivan leivän syöminen pitäisi olla hyödyllistä.
’’’’’
Itselleni tulee ajoittain kummallisia mielihaluja syödä poikkeavia ruokia, ainakin jos yritän pudottaa painoani, silloin maistuvat erityisesti valkosipuli, vihreät herneet, kirnupiimä, hillosipuli, silli.
Raskaana olevilla naisillahan tällainen on yleistä.
Mieleen tulee aika jolloin perheeseen odotettiin esikoista.
Tulin töistä kotiin. Vaimo makasi sängyssä selällään. Jo kovasti pyöristyneen vatsan päällä oli suuri kaalinkerä, josta hän napsi lehtiä suuhunsa.
Ilmoita asiaton viesti
Joillain luokkakavereillani oli tapana pureskella liitutaulun valkoisia liituja. Siitä jouduttiin jopa huomauttamaan ja kieltämään moinen.
Ilmoita asiaton viesti
#15
Menee aiheesta sivuun, mutta monta kertaa on tullut mieleen, että onkohan missään päin maailmaa koetettu ”tappaa” syöpää siten että potilas päästetään nälkäkuoleman partaalle. Eikö ole niin että elimistö käyttää kaiken liikenevän ravinnon ennen kuin kuolee. Näin voisivat syöpäsolut heikompina (?) kuolla ennen terveitä soluja.
On kuultu monia kertomuksia keskitysleirivangeista, jotka selvisivät nälkäkuolemasta viime hetkellä ja elivät terveinä korkeaan ikään.
Ilmoita asiaton viesti
Onkohan kukaan tutkinut näiden Atkinsin
https://fi.wikipedia.org/wiki/Atkinsin_dieetti
ja paleontologisten
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/02/01/luolamies…
dieettien suolistovaikutuksia?
Artikkeleista voisi päätellä ettei luolamiesruokavalio olisi bakteereille surmaksi, mutta Atkins kyllä.
Ilmoita asiaton viesti
Atkinsin dieetti taitaa käytännössä olla miltei samaa kuin niin sanottu ”karppaus”, joka tuli viitisen vuotta sitten (uudelleen) muotiin vuodeksi pariksi.
Kuten kaikilla elämän alueilla pätee hyvä neuvo ”kohtuus kaikessa” (=pullo päivässä), niin sama koskee mielestäni kyllä ravintosuosituksiakin. Kaikkea syötäväksi kelpaavaa, mistä pitää, voi syödä hyvällä omallatunnolla välttäen liiallista yksipuolisuutta mihinkään suuntaan. On todennäköistä, että jokainen yksilö tuntee itse sisimmissään mikä hänelle on parasta, jos vain ylläpitää taitoaan kuunnella omaa kehoaan ja omia mielihalujaan.
Sukupuolten välillä on myös eroja sen suhteen mitä elimistö eniten tarvitsee ravinnokseen. Siksi naiset pitävät usein rasvaista ruokaa suorastaan kuvottavana, kun taas useimmille miehille kunnon saksalainen Eisbein, josta ihra roikkuu lautasen pintaan asti vielä suustakin, on mitä suurinta herkkua.
Ilmoita asiaton viesti
Sanoihan se Jaakko Kolmonenkin meille oppilailleen; ilman voita, läskiä ja kermaa ei synny mitään herkullista mutta ei niitä pidä ylenmäärin ahmia. Siis kohtuu kaikessa…
Ilmoita asiaton viesti
#13
Eikös Satu Hassi ole sanonut, että kivikauden ihminen söi terveellisemmin kuin nykyihminen.
Ilmoita asiaton viesti