Ikuinen nuoruus liikkumalla?
Jos liikuntaan olisi pilleri, kaikki popsisivat niitä. Monet harrastavat liikuntaa pysyäkseen nuorena ja terveenä. Auttaako se? Tehtyjen tutkimusten mukaan vastaus on kyllä. Liikunta ehkäisee telomeerien lyhentymistä ja niiden lyhentyminen estää solujen jakaantumista eli kiihdyttää vanhenemista.
Telomeerit muodostavat kromosomin päähän silmukoita, jotka estävät kromosomien päitä liittymästä toisiinsa. Telomeerien lyhentymisellä uskotaan olevan yhteys vanhenemiseen ja syöpien syntyyn. Esimerkiksi lyhyet telomeerit liittyivät kolminkertaiseen ja keskipitkät telomeerit kaksinkertaiseen riskiin sairastua syöpään. Vuoden 2009 lääketieteen Nobel palkinto koski muun muassa telomeerien yhteyttä vanhenemiseen.
Mississipin ja Kalifornian yliopistoissa tehdyissä tutkimuksissa fyysinen rasittavuus oli pisteytetty neljään kategoriaan liikuntakäyttäytymisen mukaan (movement-based behaviors, MBB): kohtalainen fyysinen aktiivisuus (physical activity, PA), voimakas PA, kävely/ pyöräily ja lihasvoimailu. Yhteenlaskettu pisteluku kuvasi MBB:a. Johtopäätöksenä oli, että mitä suurempi MBB sitä pienempi todennäköisyys sille, että leukosyyttien telomeeripituus oli pieni (leukocyte telomere length, LTL).
Esimerkiksi Lontoon King’s Collagen ja Birminghamin yliopiston tutkijat ovat saaneet tutkimustuloksia, joiden mukaan 80-vuotiailla 150 km viikossa pyöräilevillä LTL oli samaa suuruusluokkaa kuin tavallisilla 20-vuotiailla, siis tältä osin olivat teoriassa samanikäisiä.
Pelkkä pitkä LTL ei välttämättä sinänsä tee ihmistä onnelliseksi, vaan usein siihen vaaditaan samanhenkisiä ihmisiä ympärille. Tämä on yksi syy, miksi senioritanssien suosio on kasvanut räjähdydmäisesti. Tanssissa on samalla kertaa monta tekijää, jotka vaikuttavat ihmisen mielenterveyteen ja fyysiseen kuntoon: musiikki, liikkuminen, kosketus, sosiaalisuus ja harjoittelun säännöllisyys. Päättäjien kannalta eräs kysymys kuulukin, miten aktiiviväestö selviää pitkäikäisten seniorien eläkemenoista, kun nämä vain ravaavat monta kertaa viikossa päivätansseissa eivätkä älyä passivoitua pikavauhdilla punssin voimalla sohvannurkkaan tv:ä katsellen.
Jaakko: ”Päättäjien kannalta eräs kysymys kuulukin, miten aktiiviväestö selviää pitkäikäisten seniorien eläkemenoista, kun nämä vain ravaavat monta kertaa viikossa päivätansseissa eivätkä älyä passivoitua pikavauhdilla punssin voimalla sohvannurkkaan tv:ä katsellen”.
Hyvä kysymys, mutta sen he säästävät terveysmenoissa ja lääkekustannuksissa. Sanotaankin, että vanhukset viimeisenä kahtena vuotenaan tulevan kalliimmiksi yhteiskunnalle, kun muina vuosinaan. ”Tanssijat” ehkä myös kaatuvat kengät jalassa siististi ja myöskin nopeammin, kuin sohvaperunat?
Ilmoita asiaton viesti
→ 1/kk: ”.. vanhukset viimeisenä kahtena vuotenaan tulevan kalliimmiksi yhteiskunnalle, kun muina vuosinaan..”
Lääkärikäynnit meikäläistäkin hiukan jännittävät. Aina saa pelätä, että valkotakki ojentaa paperilakanan ja sanoo, että kietaise tämä ympärillesi ja lähde hissukseen kävelemään hautuumaata kohti, äläkä aiheuta matkalla häiriöitä. Tulevana sote-aikana saa sentään valita lakanan värin.
Tilastot kertovat, että vuonna 2016 Suomessa oli 1,46 miljoonaa eläkeläistä, keskieläke 1632 €/kk, kokonaiseläkepotti 29,7 mrd €, josta työeläkkeiden osuus 26 mrd € ja Kelan 2,5 mrd €. Vähätuottoiseen toimintaan nämä ovat isoja satsauksia ja vaikkapa 10% lisäys on vielä iso summa, jonka käytännössä kuitenkin aktiiviväestö maksaa, vaikka ’olemme sen työaikanamme tienanneet’.
Kun Otto von Bismarck aikonaan ensimmäisenä otti eläkejärjestelmän Euroopassa käyttöön, keskimääräinen eläkeaika jäi viideksi vuodeksi. Nyt meillä se taitaa olla lähes 20 vuotta. Keisari Augustus antoi myös käskyn, ettei orjaa saanut enää tappaa, kun se tuli vanhaksi. Tämän käskyn peruuttamistakaan en kannata, vaikka nykyistä keskimääristä eläkkeelläoloa jotenkin pitäsi pystyä supistaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ovat ajat muuttuneet sitten antiikinaikojen, kun miesten elämä päätyi keskimäärin jo 24-vuotiaana. Nythän se taitaa olla jo 78-vuotta? Ehditään kaikkine vaivoinemme rasittaa yhteiskuntaa aina vain kauemmin:)
Ilmoita asiaton viesti
→ 3/kk: ”..Nythän se taitaa olla jo 78-vuotta.. ”
Pahalta näyttää, tältä pohjalta enää jäljellä kaksi vuotta ja risat, niin lopettavat hautausavun ennakon maksut ja tulee lopputili. Ilmoitin jo ajat sitten, että täyttäessäni 75 v, en enää pompi polkkaa, mutta kotiristi oli toista mieltä ja niin sitä taidetaan tanssia tänäänkin Merimelojien majalla.
Lisäys: Eivät soittaneet polkkaa, joten henki säästyi. Minulla ja orkesterilla oli aavistuksen erilainen kuva hyvästä tanssimusiikista, mutta hiki tuli silti.
Ilmoita asiaton viesti
Eräs potilaani, joka oli sangen iäkäs, sanoi epäilevänsä, jotta Jumala on unohtanut hänet maan päälle.
Yks puuttuu, sano piru, kun kusiaisia luki…
Ilmoita asiaton viesti
Kun olin noin viisikymppinen, eräs syöppö isomahainen, viinaa juova ja tupakoiva tuttava omasi taipumuksen myös lenkkeillä, ja potki minutkin liikkeelle. Olen siitä kiitollinen.
Itse erosin hänestä vain lattamahalla.
Lapsuuden aikana oli pitkät koulumatkat suksilla, potkukelkalla, polkupyörällä tai kävellen säästä riippumatta.
Arvelen, että sieltä asti kumpusi taipumus liikuntaan, joka alkoikin säännöllisenä heti.
Nykyään kävelen päivittäin 2-5 kilometriä, jonka päätteeksi aina kipuan päkiöillä rappuja pitkin kaksi askelmaa kerrallaan kuudenteen kerrokseen.
Se tekee terää.
Kaikkien kannattaisi harrastaa liikuntaa henkensä edestä.
Siskon appiukko ihmetteli, miksi enää ei mene 40 kyykkypunnerrusta ja kokonainen ruisreikäleipä päivässä kuten aina ennen?
Hän oli 90-vuotias.
Ruisleivän ja liikunnan hylänneet eivät arvaakaan, millaisen vahingon ovat tehneet itselleen.
Ilmoita asiaton viesti