Eurooppa tuhon tiellä

Puolen vuoden päästä tulee kuluneeksi 230 vuotta Bastiljin valtauksesta, jolloin muistaakseni valtaajat vapauttivat yhden pedofiilin ja pari pikkuvarasta ja jonka jälkeen Ranskan kuningas Ludvig XVI kysyi ministeri La Rochefoucauldilta, että onko tämä kapinaa. Tämä vastasi:”Ei Teidän Majesteettinne, tämä on vallankumousta.” Nyt keltaliivien mellakointi tuskin on vallankumousta, mutta presidentti Macronin rikkaita suosiva uudistusohjelma menee varmaan uuteen harkintaan eivätkä Brexit ja Merkelin eroilmoitus ainakaan helpota tilannetta.

Poliittinen kulttuuri Euroopassa muuttui näkyvästi, kun demokratian heikkeneminen kiihtyi kymmenen vuoden takaisen laman jälkeen. Nykyinen Madridin pormestari Manuela Carmena pari vuotta sitten puki ongelman sanoiksi: ”Edustuksellisen demokratian päivät ovat luetut.” Politiikasta on tehty markkinatavaraa ja unohdettu, että demokratia tarkoittaa myös kansalaisten osallistumista päätöksentekoon ainakin isonomian ja isegorian puitteissa. (isonomia = samanarvoisuus lain edessä, isegoria = ilmaisuvapaus).

Nykyisessä demokratiassa kumpikaan vaatimuksista ei täyty kuin korkeintaan näennäisesti. Valtaa pitävä eliitti (parlamentaarikot, virkamiehet, puolueiden johto, kansainväliset suuryritykset, oligarkit,..) on etääntynyt kansalaisista. Taloudellisten ongelmien kasvaessa populistisille manipuloinnille on syntynyt tilausta samaan tapaan kuin Saksassa Weimarin tasavallan aikoihin. Kaikki tietävät, ettei populistien lupauksilla ole katetta, mutta parempaakaan ei ole tarjolla keskiluokalle ja vähempiosaisille. – Tehdään siis edes kiusaa, saa siitä hetken huvia ja vedetään ökyilijät samaan kuoppaan. Väitetään jopa, etteivät äänestäjät ota nykyisin politiikkaa vakavasti, vaan vaaleissa on pelleilyn piirteitä. Eipä silti, kyllä edustuslaitoksetkin muistuttavat työskentelyssään enenevässä määrin kapakkaparlamentteja ja puheista joku voisi sanoa samaa mitä pikaruoasta.

Perinteisesti populismia seuraa vieraantumisen ja menestyksen kautta despotismia. Myös Macron on keskittynyt kuvansa kiillottamiseen ja ohjelmansa markkinointiin. Samalla hän on ottanut etäisyyttä ammattiyhdistysliikkeeseen. Meilläkin on viitteitä halukkuudesta ammattiyhdistysliikkeen marginalisoimiseksi. Vastavoimana ovat ammattiyhdistysten lakkoherkkyys, mitä niiden pursuavat tilit edesauttavat. Vuoden 2019 eduskuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 14.4.2019, sitä ennen mainosmedia tekee vuosisadan tilin.

Jutun tausta-aineisto El Paisissa 3.12.2018 (linkki)

0
JaakkoKorpi-Anttila
Kirkkonummi

Sotaorpo, elämä hautausavun ennakon ja halpakaupan tarjousten varassa (pääosin, evp).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu