Juurilla
Metsämaa oli 1500 asukkaan kunta, joka liittyi jokin aika sitten Loimaaseen. Ristimäenkulma on yksi Metsämaan kylistä ja siellä aloitin kansakouluni 21.8.1950 ja ensimmäisen todistukseni sain jouluksi keskiarvon yltäessä peräti 6,1:en.
Isoäitini Hilma Ylösmäki (os. Ristimäki) oli isosisko Jalmari Ristimäelle, jonka pojanpojat, Jorma ja Jukka ovat olleet aktiivisia metsämaalaisia. Yhtenä esimerkkinä on kylä- ja urheiluyhdistyksen toimesta vuonna 1777 rakennetun kirkon viereen pykätty noin 500 m² kokoinen urheiluhalli (Kalliohovi). Varsinkin Jorma on ollut piiskurina hallin saamiseksi aikaan. Viime sunnuntaina tuli pidettyä tupatarkastus, kun kyläyhdistys oli tilannut Sinitaivas-orkesterin kannustamaan väkeä synnillisiin ajatuksiin lavatanssiin merkeissä.
Mitään suurempaa valitusta metelöinnistä ja pahasta elämästä en kuullut tilaisuuden jälkeenkään, kun kävin sytyttämässä kynttilän sukuni haudalle. Kovin oli hiljaista ja rauhallista vastasataneen lumen peittäessä hautuumaan.
Jaakko Tervasmäen kirjasta 'Valo- ja muistikuvia Metsämaalta' (2010, ISBN 978-952-92-7895-4) olen skannannut isoäitini sisarenpojan albumista kirjaan otetun kuvan (1910-luvulta?). Kuvasta käy ilmi silloisten isäntien kulkupelit – polkupyörät. Eräs tarina kertoo, että Oskari Tervasmäen ja isoisäni Juho Ylösmäen oli kerran päässyt jano yllättämään ja siitä paikasta piti lähteä pyöräilemään Turkuun (noin 100 km /sivu) ja asia korjaantui.
Minä nyt Jorma Ristimäen tunnen vuosien takaa. Suurtilallinen mutta kovin vaatimaton kaiken kaikkiaan.
Ensimmäisen kerran kun Jormalta ajo-ohjetta kyselin: Jorma vaan sanoi, runsas kilometri Ristimäenkulman tietä ja siinä muutama iso rakennus, kerralla osuin oikeaan.
Jorma itsessään vaatimattomasti vaatimatonkin mies, paikatut farkut?
Jorman tunsin parikymmentä vuotta, Pellavamustin tiimoilta.
Jorman emännän kahvipöydässä useammankin tovin olen viettänyt.
Ilmoita asiaton viesti
→ 1: ”Jorman emännän kahvipöydässä..”
Jos ette kerro kenellekään, niin Jorman emännästä, Paulasta, vuosien takaa seuraava juttu. Hän oli naapuripitäjässä Orisuon kylässä Saikun talossa karjakkona. Kovasti oli pidetty ja talonväki suri, kun Jorma ryösti heiltä korvaamattoman työntekijän ja ilopillerin. Mitäpä sitä karjakolle muuta häälahjaa osasivat antaa, pistivät riimun kouraan ja sanoivat, että mene valitsemaan navetasta lehmäsi.
Lisäys: Myönnän, että tarinassa on mukana ’historiallista tulkintaa’.
Ilmoita asiaton viesti
”… liittyi jokin aika sitten Loimaaseen.”
– Ihan piti ryhtyä tarkistuspuuhiin, koska ”Maksamaa : Maksamaahan”.
Onneksi en yrittänyt suoraa päätä ampua Jaakon muotoilua alas, koska lähde jatkaa ”Loimaa ei ole yhdyssana, vaan sen illatiivi on yleissäännön mukainen Loimaaseen”.
Aina oppii kun netissä roikkuu! (taivutusmuotojen lähteenä jkorpela.fi/kielenopas)
Ilmoita asiaton viesti
→ 3/TK: ’Loimaaseen’
Itsellänikin kävi mielessä pitäisikö tarkistaa, mutta kirjoitin korvakuulolta. ’Joskus sokea kana jne.’
Tarkennusta: Yhdyssanaan voi tietysti vedota, kun muistaa, että sanan mukaan Jumala loi maan eikä puhunut Mellilästä mitään.
Ilmoita asiaton viesti