Koronkiskonta ihmiskunnan historiassa

Bank of America on tutkinut korkotasoa lähtien liikkeelle 3000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua (kuva). Lainat olivat 5000 vuotta sitten lyhytaikaisia ja korko noin 20%. Vasta 300-luvulla alkoivat pitempiaikaiset lainat yleistyä. Ja korkotaso tipahti noin 4 %:n kieppeille. Poikkeuksena ovat suuret sota-ajat sekä esimerkiksi 1929 suuri lama. Toisen maailmansodan jälkeinen aika oli korkean koron aikaa ja vasta 2008 laman jälkeen päästiin taas pienikorkoiselle alueelle.

Historian saatossa suuria lainaottajia Euroopassa olivat valloituksia hamuavat kuninkaat. Koska vain voittajat pystyivät maksamaan lainansa takaisin, tutkivat lainanantajat tarkkaan lainanottajan sotilaalliset resurssit. Ristiretkien aikaan temppeliherrain ritarikunta oli maailman pankkiiri, mutta ritarikunnalle pahasti velkaantunut Ranskan kuningas Filip IV Kaunis päätti 1300-luvun alussa tuhota liian varakkaaksi ja vaikutusvaltaisiksi käyneet temppeliritarit. Paavin myötävaikutuksella perjantaina 13.10.1307 Filip vangitsi maan temppeliritarit ja viisi vuotta myöhemmin paavi lakkautti järjestön. Euroopassa pankkitoiminta keskittyi juutalaisille, jotka Espanjasta aikanaan karkotettiin ja Lutherkin manasi heidät maan rakoon.

On syytä korostaa, että Jeesus näyttää hyväksyneen niin keinottelun kuin koronkiskonnan. Siitä kertoo hänen vertauksensa hyvistä ja huonosta palvelijoista, jotka isännän poissa ollessa hoitivat heille uskottuja leivisköitä (Matt. 25:14-30). Hyvät palvelijat palauttivat rahat kaksinkertaisina ja huono toi takaisin saman ilman edes korkoa, jonka olisi saanut rahanvaihtajilta.

Taustamateriaalia:

https://www.lanacion.com.ar/opinion/la-usura-tasa-interes-5000-anos-huma…