Mämmiä ja äänestystulosta sulatellessa

Pääsiäinen tuli ja meni sekä uskontunnustustakin kerrattiin: ”.. ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin..” Ristillä Jeesus nimittäin lupasi ryövärille olevansa seuraavana päivänä yhdessä tämän kanssa paratiisissa. Jeesuspa menikin Tuonelaan kolmeksi päiväksi ja tuli sitten maan päälle takaisin 40 päiväksi. Taisi hävittää ryövärin matkoillaan. Ei näiden johtajien laskutaitoon aina ole luottamista!

Kun kansanedustajavaaleja peilaan Jeesuksen oikeudenkäyntiin, niin ei voi välttyä Barabbaan ja meidän populistien tapausten yhtäläisyyksiltä. Ehkä ylemmällä papistolla oli hampaankolossa muutakin kuin hävikki, joka syntyi rahanvaihtajien pöytien kaatamisesta ja 600 litran viinimäärän katoamisesta temppelin varastosta vähän ennen Kaanaan häitä. Ainakin Jeesuksen toiminta kansan villitsijänä murensi papiston auktoriteettia, mikä heidän kannaltaan oli anteeksiantamatonta. Oikeudenkäynnin yhteydessä Pilatus ruoskitti Jeesuksen, jotta hänen veriset haavansa olisivat kääntäneet kansan myötätunnon Jeesuksen puolelle, mutta kansa ei tuntenut armoa vaan äänesti Jeesusta vastaan: "Päästä meille Barabbas!"

Juudea oli vuonna 37 eaa. siirtynyt Rooman vallan alle. Quiriniuksen (Kyreneuksen) tultua Syyrian maaherraksi yrittivät roomalaiset vuonna 6 saada aikaan väestönlaskennan myös seloottien keskuudessa, jolloin Juudas Galilealainen aloitti kapinan vastustaen väestönlaskentaa juutalaisten alistamiseen tähtäävänä toimena. Tämän jälkeen selootit (’kiivailijat’) järjestivät satunnaisia kansannousuja ja harjoittivat väkivaltaa Rooman kanssa yhteistoiminnassa olevia juutalaisia vastaan. Galilea oli myös maastollisesti otollista seutua kapinoinnille eli Rooman silmissä terroristeille eli ryöväreille. Ei tarvittu paljoa kun nuoret miehet lähtivät johtajan perään tekemään maailmanhistoriaa ja pääsivät siten pois yksitoikkoisista kalastushommista.

Barabbas saattoi hyvinkin olla yksi seloottijohtajista. Myös Jeesuksen opetuslapsiin kuului selootti Simon Kiivailija ja Pietarikin kantoi mukanaan asetta (miekkaa) ainakin Getsemanessa. Kansa oli helposti agitoitavissa äänestämään henkilön puolesta, joka kurmuutti vihattuja roomalaisia. Varsinaiset juutalaissodat käytiin vasta vuosina 66-73, 115-117 ja 132-135.