Aaveita tanssilavan luona – Aavehalli Vierumäki

Kansakunnan moraalin ja korkeampien arvojen suojelemiseksi valtioneuvosto antoi asetuksen tanssikiellosta talvisodan sytyttyä 1939 ja kielto kumottiin vuodenvaihteessa 1944–45, jolloin tanssi-into lopulta purskahti ilmoille. Tuolloin sallittiin pelkkien tanssitilaisuuksien järjestäminen luvan ja verojen kanssa. Seuraavan kolmen vuoden aikana järjestettiin jo kymmeniätuhansia tanssitilaisuuksia.

Nykyisen vuosittain yli ½ miljoonan m³ raakapuun suurjalostajan Versowoodin tehtaan kupeessa tai ”sisäpihalla” on jatkosodan alussa tänne Vierumäelle armeijan rakentamista seitsemästä varikkohallista säilytetty yksi eli Aavehalli, jota isännöi tänä vuonna 110 vuotta täyttävä urheiluseura Vierumäen Jytinä. Aavehallin nimi juontaa juurensa tanssikieltoon. Työvoima tuolloin oli naisvoittoista, joten ei ihme, että silloin tällöin muutamina iltoina hallin ikkunat olivat pimennettyjä ja sisältä tarkkakorvaisimmat olivat kuulevinaan jopa gramofonin ääntä ja merkillistä kopinaa. Armeijan alueelle eivät paikallispoliisit katsoneet valtuuksiensa riittävän, jotta näiden äänien lähteet olisi voitu varmistaa ja aaveiden mahdollisuus olisi voitu eliminoida pois.

Tänään tiistaina kello 13 Sami Rosholm yhtyeineen aloitti valssilla Aavehallin perinteikkäät ”nurkkatanssit”. Lippuja on joskus enimmillään tilaisuuteen myyty yli 700 kappaletta, mutta nyt viranomaismääräyksestä yläraja on laskettu 400:an. Tanssijoiden onneksi nyt aivan ylärajaan ei ylletty, vaikka käytävälläkin oli osa tanssijoista. Harjulan lavan kesän päättäjäisten ja Aavehallin syksyn avajaisten kunniaksi kahvion emäntä Birgitta Blomerus tarjosi ilmaiseksi kaikille kahvit hyvien pullien kera.