Elefantti ja viisi sokea

Kohta Öljymäelle, jonka parempi nimi voisi olla Atellania, valitaan 200 viisasta uutta päättäjää. Niin nykyisille kuin tuleville voisi olla eduksi kertauksena lukaista ikivanha, ilmeisesti Intiasta lähtöisin oleva fabula sokeista miehistä ja elefantista.

Tarinan avulla havainnollistetaan erilaisten totuuksien ja harhakäsitysten syntymistä ja kehittymistä. Sen avulla havainnollistetaan, miten asiantuntijat toimivat tilanteessa, jolloin on puutetta tiedosta, sekä korostetaan kommunikaation ja eri näkemysten kunnioitusta.
Viisi sokeaa henkilöä päätti ottaa selvää, millainen elefantti on. Käsillään tunnustellen he ryhtyivät tutkimaan suurta eläintä.
”Elefantti on niin kuin suuri notkea, lämmin ja pinnaltaan rosoinen letku,” ensimmäinen henkilö julisti tunnusteltuaan huolellisesti elefantin kärsää.
”Ei suinkaan”, vastasi toinen. ”Elefantti on kuin paksu ja teräväkärkinen keihäs,” hän jatkoi irrottaen kätensä elefantin syöksyhampaasta.
”Minun mielestäni elefantti on kuin tukeva, hyvin paksu ja rosoinen pylväs,” puuttui keskusteluun kolmas henkilö tunnusteltuaan huolellisesti elefantin jalkaa.
”Elefantti on kuin vahva ja paksu köysi,” selitti neljäs, joka oli kokeillut käsillään elefantin häntää.
”Te kaikki olette aivan väärässä,” sanoi viides henkilö. ”Elefanttiha on aivan selvästi kuin suunnaton nahkainen kaalinlehti,” hän selitti päästäen käsistään elefantin valtavan korvan.
He kaikki olivat samaan aikaan oikeassa ja väärässä. Jokainen tunsi elefantista vain yhden osan, yhden näkökulman.