Ennen journalismin uskottavuuteen suhtauduttiin joustavasti

Keisari Augustuksen sisäpiiriin kuului ’propagandapäällikkönä’ kirjailija Titus Livius (~59 eaa – 17 jaa), jonka lähes 50-osainen teos Ab urbe condita kertoo Rooman historian ajanlaskumme alkuun saakka. Mooseksen tavoin Rooman ensimmäinen kuningas Romulus pistettiin vastasyntyneenä seilaamaan Tiber-jokeen veljensä kanssa korissa, jonka naarasusi vei luolaansa ja ruokki veljeksiä. Sittemmin kuninkaana ja sotapäällikkönä Romulus joutui sotaleirillä myrskyn kouriin, joka imaisi hänet taivaaseen. Miehistö alkoi epäilemään, että kateelliset varapäälliköt olivat hänet surmanneet ja kuinka ollakaan, kuningas ilmestyi taivaasta jonkin ajan päästä eräälle henkilölle, joka todisti Romuluksen ilmoittaneen, että myrsky kuljetti hänet taivaaseen ja että Rooman tulee varustautua sotilaallisesti vahvaksi valtioksi, kuten päällystökin oli jo vaatinut. Tämän ilmoitettuaan Romulus palasi lopullisesti takaisin taivaaseen.

Karkeasti 50 vuotta myöhemmin siitä, kun Liviuksen tämä ’historian kirjan’ osa ilmestyi kansalaisten luettavaksi, Emmauksen tiellä Jeesus ilmestyi kahdelle opetuslapselle. Tuohon aikaan uskontoja syntyi kuin sieniä sateella eikä se ollut profeetta eikä mikään, ellei osannut tehdä ihmetekoja tai muita taikatemppuja. Yleensä taivasosuuksia jaettiin varakkaille ja yläluokalle, mutta ehkä olosuhteiden pakosta Jeesuksen seuraajat tekivät poikkeuksen ja kelpuuttivat joukkoonsa myös rupusakin – samarialaiset, köyhät, orjat, naiset ja sairaat. Tämä saattoi olla se syy, miksi kristinusko jäi ’henkiin’. Ensimmäisen taikatemppunsa Jeesus teki viikon kestävissä veljensä häissä, jossa juomat olivat loppumassa kesken ja jostain ’taiottiin’ yli 400 litraa lisää juotavaa humalaiselle hääväelle.

Opetuslasten juuret olivat vuoristoisilla seloottialueilla, joissa rosvoilu ja viranomaisten vastustus oli monelle nuorelle pääelinkeino kalastuksen jäädessä sivuammatiksi. Lähetyskäskyn taustalla näyttää Kirjan mukaan olleen myös se, että maa alkoi polttamaan opetuslasten jalkojen alla Jerusalemissa. Seurakuntalaiset napisivat, että heidän pakko-otettua omaisuuttansa oli käytetty seurakunnan johtajien hyvinvoinnin edistämiseen ja köyhien almut olivat pienentyneet samassa suhteessa. Myös teokraattinen virkavalta oli iskenyt silmänsä tähän joukkoon, jonka teloitetun johtajan epäiltiin aikoinaan temppelissä toteuttaneen onnistuneen pankkiryöstön kaatelemalla ensin rahanvaihtajien pöytiä ja kaaoksessa hänen apulaisensa keräsivät viittojensa helmoihin, mitä lattialta löytyi.

JaakkoKorpi-Anttila
Kirkkonummi

Sotaorpo, elämä hautausavun ennakon ja halpakaupan tarjousten varassa (pääosin, evp).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu