Kansankulttuuri kukoistaa myös Kangasalla

Nuorisoseuraliike syntyi Pohjanmaalla 1881 ja sen aatteellisena oppi-isänä pidetään Santeri Alkiota. Jo 1897 perustettiin myös Kangasalan Nuorisoseura ja kahdeksan vuotta myöhemmin heinäkuussa 1905 vihittiin Kangasalan Nuorisoseuran talo Pirtti. Talo vaurioitui jonkin verran kansalaissodassa, jonka alussa tapahtui muun muassa Suinulan verilöylyksi kutsuttu 15 antautuneen valkoisen joukkoteloitus 31.1.1918. Kangasalan Suinulan tapahtumalla oli vakavat seuraukset, sillä se raaisti sodan luonteen.

Tänään kaksi päivää vaille 106 vuotta sitten tapahtunutta veritekoa ei muisteltu Kangasalan Pirtissä, kun varttuneempi nuoriso pisti jalalla koreasti jo kello 12, kun Harri Nuutinen ja Jari Nurminen aloittivat valssilla, jonka sävelet menivät minun suunnistustaitoni vuoksi ohi. Onneksi sain vielä viimeisen parkkipaikan, kun parkkiohjaajalla oli vielä jäljellä yksi pienelle autolle sopiva paikka. Tangoparin toiselle puoliskolle sitten ehdin töpöttelemään.

Väliajalla sitten kuulin, ettei Pirtti ole miesmuistiin ollut niin täynnä kuin mitä se nyt oli. Arvata vain voi, mikä oli saanut hitaat hämäläiset ja vähän kauempaakin tulleet maanantaina puolilta päivin liikkeelle enkä ollut näkevinäni kenelläkään läsnä olevalla kovin paljon synnintuntoa olleen ainakaan ilmeessä.

Suomessa päivätanssit ovat jo vuosia olleet eläkeläisten suosiossa. Niistä media ei vain ole ollut kovinkaan paljon kiinnostunut, joten ne ovat enimmäkseen eläneet omaa elämäänsä varjossa. Pariisissa covid-pandemian aikana vanhukset joutuivat suuren huomion kohteeksi, muun muassa tuli esiin heidän tarpeensa jatkaa elämäänsä kaikesta huolimatta. Tämä synnytti myös Stayin’ alive –projektin lähteä tapaamaan enemmistöltä piilossa olevaa osaa yhteiskunnasta, vanhuksia, jotka eivät lopeta elämäänsä siksi, että he ovat ehtineet olla vanhuuseläkkeellä jo monta vuotta. Esimerkiksi La Coupolen bistron päivätansseissa vanhuksia eivät vaivaa pitkin nenän vartta, pelon ja tyytymättömyyden ilmein katsovat tekopyhät, vaan heidän mielestään ”jos tuli jatkaa palamista, ei ole mitään syytä sammuttaa sitä”. Näyttää siis siltä, että synti on taas harharetkiensä jälkeen palannut yhteiskunnan tukemana myös Pariisiin. Olisiko sana kiertänyt täältä pohjolasta aina sinne asti.