Kauhajoki kutsui
Tämän kuukauden hautausavun ennakko on nyt sitten käytetty sivukuluihin eli kalliisiin bensan ostoihin, kun tanssimatkan pituus venähti suuntaansa yli 400 km:ksi. Nimittäin Kauhajoen Aronkeitaalle pandemian ja talven lopettajaisiin oli tanssiorkesteriksi manattu Harri Nuutinen ja Tanssin Taika sekä toisena komeaääninen monitoimimies Seppo Ranta. Tulevan kesän alusta lähtien Etelä-Pohjanmaan kulttuurielämästä pääosin vastaakin sitten Elevaaran järjestämät Kauhajoen Kasinon säännölliset kesätanssit.
Kauhajoen Arokeitaan vetäjä Jouko ”Jokkeri” Elevaara on suomalainen viihdealan yrittäjä ja vaikuttaja sekä entinen yleisurheiluvalmentaja. Aamupala oli venähtää brunssiksi, kun isännältä riitti henkeäsalpaavia tanssijuttuja yli 50-v viihdejärjestäjäuransa varrelta. Jottei juttu venähdä pitkäksi, niin jätän kertomatta, että monet muistavat hänet paremmin Posion Pyrinnön ja sittemmin Saarijärven pullistuksen toiminnanjohtajana. Seurat nousivat Suomen kärkeen yleisurheilussa, mitä todistaa muun muassa se, että hänen valmennettavansa voittivat yli 40 SM-kultaa kaikki ikäluokat mukaan lukien.
Sellainen vaikutelma jäi myös muidenkin kuin Elevaaran puheista, etteivät tanssin järjestäjät eikä monet soittajatkaan varsinkaan tiheään asutussa etelässä osaa arvostaa tanssimusiikkia, vaan sen on korvannut enempi sekava rytmimusiikki, jota voi tanssia miten tahtoo tai paremmin sanottuna siitä ei tiedä mitä tanssia muusikot oikein soittavat, kunhan se soi kovaa ja on nopeaa. Melodiakin on melko tuntematon käsite monelle.
Konsertteihin usein mennään kuuntelemaan uutta ja hienoa musiikkia. Tämä pätee esimerkiksi tangomarkkinoihin, mutta ei tavallisiin lavatansseihin. Sinne mennään tanssittamaan tuttujen, turvallisten ja selkorytmisten sävelten tahdissa tuttuja ja vähemmän tuttuja. Sosiaalipuoli helposti kärsii, jos tanssittaja ja tanssitettava koko ajan mielessään pohtivat, mitähän tanssia tämä oikein on ja miten tätä pitäisi mennä.
”Konsertteihin usein mennään kuuntelemaan uutta ja hienoa musiikkia.”
– Niinkö? Jos luvassa on uutta, ainakin minä pysyn poissa. Paras konserttikokemus syntyi aivan vahingossa Dusseldorfissa v. 2014, kun aamupäivällä pistäydyin tuomiokirkossa. Orkesteri, kuoro ja solistit harjoittelivat erästä Haydnin oratoriota, ja sitä sai vapaasti kuunnella. Hinnan suhde laatuun oli äärettömän edullinen!
Neljäsataa kilsaa per suunta tanssin vuoksi kertoo vahvasta harrastuneisuudesta, ehkä jopa intohimosta!
”Melodiakin on melko tuntematon käsite monelle” – erityisesti räppäreille siitä olisi vain haittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tosiaan – olisin voinut harkita paremmin mainintaani uudesta musiikista, oopperatkin tuppaavat olemaan usein vanhoja.
Pelkkä intohimo ei vienyt Aronkeitaalle, kyllä hyvällä tanssiorkesterilla oli osansa. Harri Nuutisen Tanssin Taika orkesteria kun täällä etelässä vähemmän kuulee. Tällaiselle ’vanhan kaartin tallustalijalle’ kullekin tanssilajille ominaiset kappaleet sopivat parhaiten. Ensimmäinen kriteeri hyvälle tanssiorkesterille on, että se uskaltaa kuuluttaa soitettavan kappaleen tanssilajin – tyyliin ”seuraavaksi kaksi valssia”. ”Seuraavaksi kaunis kappale uudelta levyltämme” ei täytä tätä kriteeriä.
Ilmoita asiaton viesti
”.. kertoo vahvasta harrastuneisuudesta..”
tai sitten, kuten vanha sanonta kuuluu, ”Rouva se on herrallakin!”
Ilmoita asiaton viesti
Ahaa… pitkähkö tanssireissu on toki voinut perustua perheensisäiseen konsensukseen: yhden mielestä idea on hyvä, eikä toinenkaan vastusta.
Bensan korkea hinta varmasti keskimäärin hillitsee automatkoihin perustuvaa harrastamista ja ns. huviajelua, mutta: bloggaaja on vuosien ajan muistuttanut tanssin hyvistä puolista, joten nautinnollista harrastamista tuskin kannattaa uhrata vain muutaman kympin tähden.
Ilmoita asiaton viesti
Kun sinä, Jaakko, tunnut olevan alan harrastaja, kerro 5 parasta tanssipaikkaa Suomessa vuonna 2022.
Parhaalla tarkoitan yleisömäärää, (tanssi)halukkaiden naisten määrää ja laatua, orkestereiden tasoa, paikan fasiliteetteja ja yleistä tunnelmaa.
Pääkaupunkiseudulla oli vielä 90-luvun alussa ainakin 10 oivallista tanssiravintolaa, 30 jos räkälätkun laskettiin, ja lavojakin, jos näitä harrasti, ympäristössä puolisen tusinaa.
Ilmoita asiaton viesti
Toivottavasti Jaakko vastaa kysymykseesi, mutta ajattelin itse laittaa joitain näkemyksiä tanssipaikoista.Tärkeätä etelän tanssipaikoissa on aika hyvä tanssitaito lähinnä kädenalustansseissa ja että tuntee porukkaa, koska paikat ovat aika sisäänpäinlämpiävia.Miehen asema on vähän parempi kun naisilla koska naisenemmistö on parhaissa tansseissa aika suuri.Etelän ”hyvistä”paikoista voisi mainita Särkka,Kisaranta,Tuuloksen kapakanmäki,Ruusulinna ym.Itse pidän pienistä idyllisistä lavoista jossain perferiassa.Miehistä on todella suuri pula tanssipaikoilla siksi toivoisin lisää heitä lavoille mikä edesauttaisi lavojen säilymistä.Itse koen kesälavojen tunnelman useimmiten huikean hienona.Suosittelen!!
Ilmoita asiaton viesti
Pistit pahan!
Meillä hallitus sanoo, mihin mennään seuraavaksi. Mutta ao. linkissä on muutama ehdotus:
http://tanssi.net/fi/p/index.html
Muutama kriteeri:
Vältämme ruuhkatansseja.
Katsomme kuka soittaa.
Miten menot sopivat muuhun ohjelmaamme.
Meillä on orkesterit luokiteltu matka-ajan mukaan (yhteen suuntaan). Eli on enintään ½-h, 1-h, 2-h ja yli 2-h orkestereita. Esimerkiksi blogin puolella mainittu orkesteri kuuluu ’luokkaan’ yli 2-h.
Esiintyjät löytyvät samaisesta linkistä tai suoraan (yläriviltä voi naputtaa kirjainta, jolla ao. kohde alkaa)
http://tanssi.net/fi/e/index.html
ja ’askelmerkit’ eri tanssilajille samaisesta sivustosta linkistä
http://tanssi.net/fi/lajit/index.html
Ilmoita asiaton viesti
Itse olin myöskin kyseisissä tansseissa johon mulla on n 20 km matkaa.Pääharrasteeni on tanssipaikkojen kiertäminen ympäri maata lähinnä pikkupaikat idyllisillä paikoilla.Tämä diisselin hinnannousu vähän rajoittaa harrastusta, mutta pyrin tekemään töitä sen mukaan että harrastusta voi jatkaa.Oma suosikkini monien hyvien lavojen joukosta on Kajasteen lava.Itse en ole todellakaan ole hyvä tanssija mutta rakastan tanssipaikkojen tunnelmaa.Mitä pikkulavaa sinä haluaisit puffata?
Ilmoita asiaton viesti
Harjulan lava Hollolassa tulee ensimmäisenä mieleen, olisiko se sittenkin Pappisten lava Loimaalla
Ilmoita asiaton viesti
Harjula outo Pappisten lava sympaattinen tullut usein käytyä.
Ilmoita asiaton viesti
Tanssi kanssakäymisen ja ensi kontaktin muotona näyttää kuitenkin olevan kuollut.
Perustan tämän havainnon alueen tilanteeseen, jossa asuu kolmannes maan koko väestöstä.
Ilmoita asiaton viesti