Kertausta erään tullivirkamiehen taiteilijapojan ja tulevan vaikuttajan alkutaipaleesta

 

Kertauksena lainaan Wikipediaa:

Hän reputti kahdesti pyrkiessään arkkitehtikouluun, teki sekatöitä, oli muurarin apulaisena ja myi piirtämiään maisemakortteja. Tunsi vastenmielisyyttä ammattiyhdistyshenkeä ja näiden ajatuksia kohtaan. Asui köyhäinkodeissa ja söi kunnallisissa ruokaloissa. Hänessä oli boheemia ja mielikuvitusihmistä, ja pettynyt taiteilijan kunniahimo kalvoi hänen sisintään, mikä teki hänet katkeraksi yhteiskuntaa ja ympäristöään kohtaan ja täytti hänet itsesäälillä.

Hän oli työtä kaihtava, reaalikoulussa ei suorittanut yhtään tutkintoa. Ihannoi nationalismia, joka kohdistui sekä juutalaisia että slaavilaisia väestöryhmiä vastaan samalla kun hän kiivaasti vastusti marxilaista työväenliikettä.

Hän 23-vuotiaana yritti paeta katkeraa nuoruuttaan ja työskenteli maalarin kisällinä ja piirtäjänä. Hän kirjoittaa: ”Minulle sodan puhkeaminen tuli kun ylösnousemus nuoruuden katkerista tunteista. Vielä tänäänkin minua hävettää kertoa, että myrskyisän innon valtaamana vaivuin polvilleni ja kiitin täydestä sydämestäni taivasta. ..” .. Noina päivinä kasvoi sisässäni viha niitä kohtaan, joilla oli vastuu näistä konnantöistä. .. Päätin ryhtyä poliitikoksi.”

Viha demokraattista tasavaltaa kohtaan oli laajaa. Sitä syytettiin tappiosta …

0
JaakkoKorpi-Anttila
Kirkkonummi

Sotaorpo, elämä hautausavun ennakon ja halpakaupan tarjousten varassa (pääosin, evp).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu