Kosketuksen voimalla elää pitempään terveenä
Fyysinen kosketus on elintärkeä sekä ihmisen henkiselle että fyysiselle hyvinvoinnille. Mitä aivoissa tapahtuu kosketuksen aikana ja miten käy ihmiselle, joka elää ilman fyysistä läheisyyttä? TV 1 lähetti tiistaina 22.3.2020 alkaen klo 19:00 52 minuutin saksalaisen asiadokumentin, joka on katsottavissa TV Areena yle.fi. Asia ei ole uusi, jo 2000 vuotta sitten Juuttaan maalla eräs tunnettu mies herätteli henkiin ja paranteli kuolemansairaita koskettamalla. Äiti Amma vieraili aikoinaan Suomessa antaen voimaa ja terveyttä halailemalla ihmisiä ja siinä ohessa keräsi pientä kolehtia järjestölleen. Maailma on täynnä tarinoita taikasauvalla koskettamisista. Jotain ihmeellistä tai selittämätöntä kai siinä kosketuksessa sitten on.
Tanssiterapiassa kosketus, liikkuminen, säännöllinen harjoittelu ja musiikki lääkinnän lisäksi ovat kaiken hoidon perusta. Tanssin ennalta ehkäiseviä vaikutuksia myös muihin vaivoihin voi vain arvailla. Esimerkiksi tango on sylitanssi, jota tanssilavoilla edelleen paljon harrastetaan, on edellä mainittujen kosketushoitojen eräs ilmentymä. On harvoja tilanteita, joissa pääsee koskettelemaan vierasta, vastakkaista sukupuolta olevaa ihmistä siten, että se olisi yleisesti hyväksyttyä. Sylitanssi tekee tästä poikkeuksen, tietenkin tanssietiketin sallimissa rajoissa. Turhaan ei lavatanssia Suomen rajojen ulkopuolella nimitetä sosiaalitanssiksi.
Paritanssista on tavattoman monta etua mielenterveydelle fyysisten terveysvaikutteiden lisäksi. Varmaan tämä ajatus hyväksytään julkisesti myös ”piireissä” sen jälkeen kun eri alojen lääkärit alkavat tervehtiä toisiaan. Paritanssi mm. stimuloi aivoalueita, jotka säätelevät mielialaa, prosessoivat ja tallentavat ympäröivää tilaa sekä liikkeiden koordinaation informaatiota luoden mahdollisuuksia mielikuvan laajentamiselle. Liikunta ja sosiaalinen kosketus vapauttavat onnellisuuteen liittyviä hormoneja estäen masennusta ja laukaisten stressiä. Jo kevyt hipaisu voi saada ihmeitä aikaan.
Lavatanssissa jokainen saa olla pääosan esittäjä ja aina kahden kappaleen jälkeen jokainen on kisan voittaja tarvitsematta kuunnella tuomareiden käsikirjoitettuja teennäisiä arvosteluja, joiden ainoana tarkoituksena on kalastella kalliita puhelinääniä.
Tohtori Google antoi tuosta sylitanssista eri vastauksen kuin tässä kirjoituksessa. Eikö tango ole kuitenkin ihan vaan paritanssi, kuten Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa on usein näytetty.
Suomessa ihmiset ovat ahkeria ja tekevät paljon kulttuurityötä ilman erillistä palkkiota. Aleksis Kivi vainaan aikaan hänkin sai sankarina kirjoittaa kirjojaan todennäköisesti naapuruston hyvän leipäavun turvin ja me myöhemmät sukupolvet vasta arvostamme hänen työtään. Vasta, koska me olemme luultavasti vasta voineet sitä lukea. Kirjat ovat Kiven julkaisuaikaan olleet kalliita lähes rahattoman kansalaisen ostaa.
Nykyään kirjoja tuotetaan paljon ja internet on tuonut näitä muitakin mahdollisuuksia tuottaa tekstiä ja tietoa. Miten blogisti suhtautuisi kansalaispalkkakysymykseen, jossa kansalaispalkkaa voisi hakea muun elämänrahoituksen lisäksi tai edes? Olen paljon kirjoittanut asian puolesta. Useat taiteilijat ja muutkin ihmiset hyötyisivät. Ainakin kirjoitukseni Elämän pelikortit ja Taiteilijan ideapussi kannattaisi lukea vastauksen pohjustukseksi. Laitanko linkit tähän, vai löytyykö?
Ilmoita asiaton viesti
”Eikö tango ole kuitenkin ihan vaan paritanssi, kuten Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa on usein näytetty.”
Kiitokset mielenkiintoisista näkemyksistä.
Tekisin mielelläni eron kilpatanssin ja paritanssin (sosiaalitanssin) välillä. Samaan tapaan kuin kuntourheilu poikkeaa tietyssä mielessä huippu-urheilusta. Tavoitteena olympiamitali vastaan hyvä peruskunto ovat hieman eri asioita. Oma hokemani on, että kilpatanssi tappaa tanssin nautinnon. (Kotihallitus yleensä jatkaa tähän, että ’happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista’.)
Kun kilpaillaan mielessä vain toisten voittaminen, niin en oikein osaa kuvitella, että se on kulttuuriharrastuksen jaloin päämäärä. Ukrainassa nähdään, mitään hillitön voittamishalu saa pahimmillaan aikaan.
Kun puhutaan ’vaan tangosta’, niin seuraavassa pari lainausta kahden argentiinalisen professorin kirjoista:
Tango and the Political Economy of Passion, M. E. Savigliano (tangoprofessori)
Tangon historia on pakolaishistoriaa. Rio de la Platan alueelle paenneet tai vapautuneet afrikkalaiset neekeriorjat liittyvät kiinteästi tangon alkuhistoriaan. Argentiinan maaseudulla espanjalaisten ja amerikkalaisten jälkeläistä syntyneet kreolit (criollos) lähtivät nälän ajamina kohti rikkaita satamakaupunkeja toisessa kädessä veitsi ja toisessa kitara raivatakseen itselleen elintilaa. Espanjalaiset ja italialaiset talouspakolaiset kansoittivat Buenos Airesin slummit ja posetiivin säestyksellä opettelivat tangon ensiaskeleita kudulla. Tango edusti pakolaisuutta ja kehittyi siitä ja siinä.
TANGO LA MEZCLA MILAGROSA(1917-1956), 2007, Carlos Mina (psykologian professori)
Yleensä tangoissa ei siis puhuta politiikkaa. Sellaiset aiheet kuin uskonto, rotu, kansallisuus ja jalkapallo ovat tangon ulkopuolella. Myöskään tangossa ei käsitellä kysymyksiä, joissa ihmiset on jaettu erilaisiin vastakkain asettuneisiin ryhmiin.
Tango ei ole pelkästään siirtolaisuuden aikaansaama passiivinen sivutuote, vaan aktiivinen väline, joka tarjosi selkeää apua maahanamuuttajien sopeuttamiseen uuteen isänmaahansa. Buenos Airesin ja Montevideon työläiskaupunginosissa 1800-luvun lopussa ensimmäiset tangot kokosivat yhteen niin espanjalaiset, kreolit kuin neekerit ja tämä tapahtui ilotalojen varsinaisen toiminnan ohessa. Näistä sosiaalisesti marginaalisista oloista tango aloitti vaelluksensa ja valloitti vähitellen laajan yleisönsä.
Tango oli taontatyökalu, jonka avulla integroitiin eri väestöryhmät sosiaaliseen yhteiskuntaan, johon jäi tangosta niin syvät jäljet, että vielä nykypäivänä argentiinalaisen karikatyyrina on hattupäinen tangoa tanssiva compadrito (jätkä, parittaja, pikkurikollinen, tyhjäntoimittaja, ..). Tangon avulla vähemmän pyhä kurjalisto saatiin yhteiskuntakelpoisiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Hakusanalla ”suomalainen tango” löytyy varsinainen tietolaari asiasta:
https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Suomalainen_tango
Muistelen joskus lukeneeni, että tangon alkuperästä on ollut kilpailemassa suomalainen ja argentiinalainen perintö eli kumpi oli ensin. Mene ja tiedä.
Tanssii tähtien kanssa on tosiaan kilpailuohjelma, mutta mielestäni se toimii hyvin myös muuna parisuhdehyvättavat-kurssina. Siinä on sukupuolten kohtaamiseen liittyviä kysymyksiä runsaasti käsiteltävänä. Suomalainen tapakulttuuri poikkeaa selvästi keskisemmästä eurooppalaisesta tapakulttuurista. Televisio-ohjelmat auttavat nuorisoa ja kaikkia aikuisia ymmärtämään sitä problematiikka, mitä on parisuhteissa ja toista sukupuolta olevan kohtaamisessa, vaikkapa romantiikan merkeissä. Nykyään vaikuttaa olevan vain kännykkä välissä suoran toiminnan areenalla. Kristillisessä elämänpiirissä seurustelulle perinteisesti on etenemiskoodistot olemassa. Niitä ei nykyään paljon esitellä. Kiiremaailma?
Ilmoita asiaton viesti
Professori Savigliano:
”Alun perin tango lähti liikkeelle Rio de la Platan alueelta 1880 luvun tienoilla. Maailman maineeseen se ylti metropoleissa noin 1911 -1913 ja uudestaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen.
Argentiinassa paikalliset luokkaerot muunnettuna moraalikoodiksi pitivät huolen siitä, että lähes koko ylä- ja keskiluokka välttyi tangon kosketuksesta. Kuitenkin silloin tällöin nämä miehet rikkoivat sääntöjä ja seikkailivat yli luokka- ja moraalirajojen.
Tangon hyväksymiseen Argentiinassa vaikutti ennen muuta Euroopan myötämielisyys ja jopa ainutlaatuinen innostus. Argentiinan eliitti ihannoi ja apinoi Eurooppaa (Pariisia), jolla oli kiistämätön hegemonia taloudessa, politiikassa ja moraalin ylläpitäjänä ja luojana. Siten ulkopuolisen supermantereen innostus tangoon madalsi kynnystä Argentiinan eliitin tangon hyväksynnälle.”
Muistelen, että Pietarissa tsaaritar oli kovin tykästynyt tangoon ja siellä vieraili kuuluisia tangeroita. Meillä Suomessa ilmeisesti tangon suosio lähti huimaan nousuun vasta 1920-luvulla. Aluksi tanssista käytettiin nimitystä foksitango, koska askellus oli (lähes) samaa kuin foxtrotin askeleet. Sittemmin sana pelkistyi tangoksi tai suomalaiseksi tangoksi. Musiikista joku on sanonut, että suomalaisessa tangossa yhdistyvät slaavilainen melankolia ja saksalainen marssi.
Ilmoita asiaton viesti