Kuinkas sitten kävikään?

Usein näilläkin palstoilla viitataan Tove Janssonin muumikirjoihin, joista ensimmäisenä suomennoksena ilmestyi olympiavuonna (1952) Kuinkas sitten kävikään? Kirjan suomentaja, Hannes Korpi-Anttila oli saman vuoden helmikuussa täyttänyt 50 vuotta ja 10 vuotta aiemmin käytti vielä nimeä Hannes Anttila, joita Helsingin puhelinluettelossa tuolloin taisi olla seitsemän eri Hannes Anttilaa ja postit menivät mikä millekin Hannekselle.

Johannes Pellervo (Hannes) näki paljon vaivaa muumihahmojen nimiä kääntäessään ja uskon, että hänen Loimaan Orisuon kotikylänsä enemmän tai vähemmän omalaatuisilla muutamilla asukkailla oli oma osuutensa suomennosten synnyssä. En unohtaisi hänen kahden sisarensa Saaran ja Saiman vaikutusta käännöstyössä. Esimerkkeinä vaikkapa hänen käyttämänsä hahmot Hommuli, Vilivinkka ja Louska.

Minun piti hakea jotain yksityiskohtaa Metsämaan historiikin mahdolliseen jatko-osaan ja käteeni osui ilmeisesti mustakantisesta vihosta reväistyt ja taitetut kymmenkunta sivua, joiden yläosasta oli muutama sentti saksittu pois. Sivut olivat Hannes Anttilan päiväkirjasta vuodelta 1918 alkaen pääsiäismaanantaista 1.p:nä huhtikuuta ja päättyen sunnuntaihin 18. p:nä elokuuta. Kirjoitin ne siinä muodossa kuin Hannes oli ne kirjoittanut, mutta leikatut osat siis puuttuvat vain ensimmäiset sanat olen yrittänyt tulkita ja arvata.

Mielestäni päiväkirjasivulta selviää, missä hengessä kapina pyyhkäisi Orisuon kylän ohi, mitä siitä silloin Turussa oppikoulua käynyt Hannes ajatteli ja miten suojeluskunta-aate tunki kotiin. Kevätkylvöihin sillä ilmeisesti ei ollut vaikutusta, koska päiväkirjaa ei ehditty pitämään.

Kirjoittamani sivut ja lopusta Kari Talvitien pieni katsaus Hanneksen isästä löytyvät seuraavasta linkistä ainakin toistaiseksi:

JaakkoKorpi-Anttila

Sotaorpo, elämä hautausavun ennakon ja halpakaupan tarjousten varassa (pääosin, evp).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu