Lavatanssi senioreiden vertaistukena ja niille, jotka

jokapäiväisessä työssään eivät saa riittävästi tilaisuuksia tulla hylätyksi

Lavatanssissa kyse ei ole hassujen ja koristeellisten kuvioiden suorittamisesta, vaan sen ytimenä on askel, tauko ja musiikki. Kaikki muu on kakun koristelua. Tanssijat eivät ole suuria tanssitekniikkansa vuoksi vaan tanssin intohimonsa vuoksi. Ei ole olemassa mitään hienoja ja pitkiä kuviosarjoja ennalta määritettyine askelineen. Sinun on ilmaistava musiikin nostattamat tunteesi jokaisella ottamallasi ja ohjaamallasi askeleella tai pysähdyksellä. Sosiaalinen lavatanssi soveltuu kaikille ihmisille. Sen hienous piilee siinä, että jokainen tanssii sitä omalla tavallaan ja tyylillään yrittäen liikkua niin kuin normaalisti itse liikkuu. Mitä tulee dynaamisuuteen ja ilmaisuun, jokaisella on oma persoonallinen tapansa liikkua.

Vuosia sitten kansallisooppera otti tietoisen riskin ja alkoi järjestää kesäkuukausia lukuun ottamatta joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona ilmaiset teetanssit kello 15-17 oopperan lämpiössä. Suosio on kasvanut eksponentiaalisesti muutamasta kymmenestä kävijästä nykyiseen tungokseen asti. Senioreille tämä on sosiaalinen vertaistapahtuma, jossa saadaan väriä arjen harmauteen, tavataan vahoja ystäviä ja löydetään uusia, harrastetaan liikuntaa ja kuunnellaan itse kullekin nuoruudessa tutuiksi tulleita ikivihreitä tanssisäveliä. Tiettävästi ainakin Tampere on ottanut esimerkkiä oopperan teetansseista, mikä on yhteiskunnalle halvinta lumelääkettä rupeutuviin ’arkihaavoihin’.

Antiikin 7. taidelaji oli tanssi. Sen, psyyken ja uskonnon välillä vallitsevat vahvat siteet. Ihminen on kautta aikojen palvellut jumalaa tanssin välityksellä. Lavatanssissa jokainen on pääosan esittäjä ja voi päästää tunteensa valloilleen ja jopa verestää entistä viettelytaitoaan. Esimerkki tanssin voimasta tangon kotimaasta: Kerran viikossa kokoontuu joukko ihmisiä suureen, valoisaan saliin. Heti astuttuaan sisään, istuutuvat poissaolevin katsein puhumatta toisilleen mitään. Kyseessä ei siis suinkaan ole suomalaiset lauantaitanssit, vaan Alzheimer-tautia sairastavien tangoterapian tunti. Kun tango alkaa soimaan, katseet kirkastuvat, selät ojentuvat ja lähes kaikki hakevat itselleen parin. Vartalot kietoutuvat toisiinsa, pientä supatusta kuuluu sieltä täältä ja tanssiminen lähtee käyntiin. Tapahtumapaikkana on erään argentiinalaisen kaupungin muistihäiriöisten klinikka ja ohjaajina toimivat neurologi ja tangonopettaja.

Tanssiterapian vastustuksen tärkein syy lienee meillä sittenkin se, että hoitohenkilökunnan puolelta löytyy liian paljon tanssitaidottomia, joilla asiasta on nuoruusvuosilta jäänyt sisikuntaan komplekseja. Tästä syystä tanssiterapia tiedostamatta tulee korkealta taholta marginalisoiduksi, vaikka tuskin kulttuurivihamielisyydestä ei voidakaan puhua. Tosin paavin tukemana kardinaali Cavallario on julkaissut piispallisen jyrkän paimenkirjeensä muun muassa tangon turmiollisuudesta; se joka sitä harrastaa tekee syntiä ja kirkon paimenten tulee evätä synninpäästö niiltä, jotka ovat tanssineet tangoa ja jotka eivät pyhästi lupaa olla sitä tekemästä uudestaan. (Venetsia 21.1.1914; lehtileike The New York Times 22.1.1914 ) En ole löytänyt merkintää, että paimenkirje olisi kumottu.

Ainakaan aiemmin valtiovallan taholta lavatanssia ei pidetty aktiiviliikuntana tai kulttuuritoimintana senpä vuoksi vero.fi tiesi kertoa mm. seuraavaa: ”Veroton liikuntaetu koskee sellaisia liikuntamuotoja, joita suomalaiset yleisesti harrastavat… Etu on tarkoitettu työntekijän oman aktiiviliikunnan tukemiseen .. Konsertit kuuluvat pääsääntöisesti verovapaan kulttuuritoiminnan piiriin. Kuitenkaan sisäänpääsyt .. tanssilavoille .. eivät kuulu verovapaan omaehtoisen kulttuuritoiminnan soveltamisalaan .. ”

Tanssikappale on tanssittu tunne-elämys. Siksi se ei ole mikään koreografinen esitys, vaikka siihen voi liittyä useita peräkkäisiä sarjoja kuten tunteisiinkin. Tanssikuvioiden osaamien on aivan eri asia kuin tanssimisen osaaminen. Tanssilattia kaipaa enemmän herkkiä ihmisiä kuin eksibitionistejä. Mitä nimitystä argentiinalaiset käyttävät tanssijoista,  jotka tekevät näyttävän taivutuksen viimeiselle nuotille? – Turisti.

Muuten – tango on otettu UNESCOn:n maailman kulttuuriperintölistalle Abu Dhabissa 30.9.2009 pidetyssä kokouksessa.

JaakkoKorpi-Anttila

Sotaorpo, elämä hautausavun ennakon ja halpakaupan tarjousten varassa (pääosin, evp).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu