Lavatanssin vaaroista
Kun varttuneempi nuoriso kokoontuu, niin ensimmäiseksi käsitellään omat sairaudet ja vasta sitten mennään muihin asioihin. Käytännössä tämä toteutui viime lauantaina (8.6.24) myös Vojakkalan lavalla, jonne väkeä alkoi kerääntyä hyvissä ajoin ennen kuin Harri Nuutinen ja Tanssin Taika- orkesteri antoivat lähtölaukauksen savikiekkokilpailuun valssin merkeissä.
Tanssilava sijaitsee Lopella luonnonkauniilla paikalla Kaartjärven tuntumassa ja ehkä juuri siksi lähialueelle, Puneliajärven rannalle, on vuonna 1945 pystytetty uudelleen Marskin maja, jonka tienviitan ohi pyyhkäisin Pilpalan suunnasta tullessani. Paluumatkan Kirkkonummelle tein sitten Riihimäen kautta pääteitä pitkin, kun tulomatkan teiden asfaltti oli jo parhaat aikansa nähnyt.
Ei ollut ihme, että järjestävän seuran puheenjohtajan suu oli messingillä, kun maksanutta tanssiväkeä oli ruuhkaksi asti. Arvaukseni on, että yksi syy väen paljouteen oli orkesterin maine perinteisen, jalan alle sopivan tanssimusiikin soittajana. Esimerkiksi hoivakodeissa Nuutinen on viime aikoina käynyt antamassa vanhuksille ’piristysruiskeita’ nostalgisen muusikin merkeissä.
Lavatanssin vaaroista piti jo alussa varoittaa meitä 9-kymppiä käyviä. Pari kuukautta sitten polkalla ärsyyntyi akillesjänteeni siinä määrin, että vielä tälläkään kertaa en uskaltautunut polkalle, vaan piti tyytyä masurkkaan. Tosin nyt näyttää paranemisen suunta hyvältä, sain vertaistukea ja ohjeita pari viikkoa sitten toiselta ’tanssihullulta’.
”Lavatanssin vaaroista” haluan mainita ennen kaikkea maantieliikenteen erilaiset riskit. Ymmärtääkseni bloggaaja autoilee harrastuksensa vuoksi tuhansia kilometrejä vuosittain.
Ilmoita asiaton viesti
Pitää paikkansa. Suuret massatilaisuudet kuten lavatanssit, urheilukilpailut, suviseurat, ravit, asuntovaunumatkailu, vaalit jne. tosiaan pitäisi kieltää tai ainakin harkita sitä, koska ne tuovat liikenteeseen lisää riskejä.
Ilmoita asiaton viesti
Ennakkoluuloton idea! Minä kieltäisin mieluummin työmatkaliikenteen, ja metsästyttäisin hirvikannan nollaan. Silloin suviseura-autoilu olisi turvallisempaa.
Ilmoita asiaton viesti
Lavatanssikokemusta minulla ei juuri ole. Ne muutamat kerrat parilla eri lavalla ovat vahvistaneet käsitystäni, että kyseinen seurustelumuoto ei ole minua varten. Kovin ovat pienet piirit ja ahtaat raamit.
Vaarana on siis ollut lähinnä tylsistyminen.
Aikoinaan tanssiravintoloissa tuli käytyä, mutta nehän ovat kuolleet pääkaupunkiseudulta käytännössä sukupuuttoon jo 15 vuotta sitten.
Ilmoita asiaton viesti
Lainaus jostakin kaukaisesta jutusta(ni): ”Kohtalon kova koura koetteli rajusti lavatanssia. Radio ja tv päästivät rock-hapatuksen pilaamaan koko homman. Vaihto-oppilaat tulivat kotimaahan letit nytkyen amerikkalaisen rockin tahtiin ja radio ja tv päästivät hölmöyksissään tämän tanssitaidottoman jengin valitsemaan soittomusiikin. Maasta katosi tanssitaito, kun paritanssimusiikkia ei enää soitettu. Soitettiin vain rytmimusiikkia. Maassa oli 60-luvulla kertalukua 3000 säännöllisesti läpi vuoden tansseja järjestävää lavaa, nyt niitä on noin 80.”
Martti Metsäketo totesi aikoinaan jotenkin: ennen kaikki iskelmämusiikki oli tanssittavaa, nykyinen rytmimusiikki sopii vain kuunteluun ja biletykseen (paikallaan keikutukseen oluttölkki toisessa kädessä).
Eräs syy tanssiravintoloiden häviämiseen on se, etteivät tanssijat nykyään käytä alkoholia juuri ollenkaan. Yleisellä paikalla viinalta tuoksahtava tanssija on harvinaisuus ja varma ’seinäruusu’.
Tanssitaidosta sen verran, että jo runsaan kymmenen tanssilajin perusaskelten kohtuullinen hallitseminen riittää mainiosti tavallisille lavoille. Mutta jos keskittyy sosiaaliseen puoleen, niin riittää pelkkä kävelytaitokin (mielellään rytmiin).
Ilmoita asiaton viesti
Muutama huomio kommentistasi:
1. kappaleesi kuvaa totuutta vain osittain: 70-luvun erillään tanssin (rock, disko) rinnalla kulki vielä pitkälle 90-luvun lopulle perinteisen paritanssin trendi tanssiravintoloissa.
Vasta 2000-luku tappoi tanssiravintolat – eikä syypää ollut pelkästään muuttunut tanssitrendi tai tanssiväen niukka alkoholinkulutus. Syitä olen eritellyt aikaisemmin.
Viimeisessä kappaleessa toteat:
”Tanssitaidosta sen verran, että jo runsaan kymmenen tanssilajin perusaskelten kohtuullinen hallitseminen riittää mainiosti tavallisille lavoille. Mutta jos keskittyy sosiaaliseen puoleen, niin riittää pelkkä kävelytaitokin (mielellään rytmiin).”
Olen pärjännyt hyvin tanssitaidollani, joka perustuu lähinnä hyvään rytmitajuun. Foksin eli ”ketunhölkän” askeleilla voi tanssia lähes kaikki 4/4 rytmejä.
Valssikin sujuu kun on pakko. Humppa on jo idiotismia – se voisi kulkea tirolilaisissa nahkahousuissa 2 maßin jälkeen, onhan alkuperä sotilasmusiikissa.
Toisin sanoen se että ei pärjäisi parketilla (lautalattialla) ei ole minulle tanssilavakulttuurin varsinainen ongelma.
Ikävystyminen johtuu lavojen tanssipiirien sisäänlämpiävyydestä. Tanssiesvintolat olivat myönteisellä tavalla anonyymejä ja siten myös ”tasa-arvoisia”.
Sisäpiirien kursailun ohella vuorohaku ja seinänvierustahaku on lavakulttuurissa hölmöä, mielestäni.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kommentti. Myönnän vajavaisuuteni.
Ilmoita asiaton viesti
→ Tanssiravintolat olivat myönteisellä tavalla anonyymejä ja siten myös ”tasa-arvoisia”.
Argentiinalaisesta tangosta muistelen lukeneeni, että se syntyi (kehittyi) bordelleissa. Siellä kaikki olivat tasa-arvoisia myös saannin suhteen. – Tiettävästi rahattomalla kaverilla ei ollut sinne asiaa, ellei ollut tuomisena uutta tanssikuviota.
Ilmoita asiaton viesti
”
Maasta katosi tanssitaito, kun paritanssimusiikkia ei enää soitettu. Soitettiin vain rytmimusiikkia.
”
Kiinassa ovat säilyttäneet valssin ja tangon tassimisen kulttuurin näihin päiviin asti. Yliopistoissa vanhempi ikäluokka kun opettaa nuoremman ikäluokan tanssimaan valssin ja tangon askeliin. Ilmeisesti kuitenkin tuohon osallistuminen on vapaaehtoista. Aikoinaan Kiinassa oli ihmetyksen paikka kun tuollaiseen tanssisaliin päädyin ja wienervalssi alkoi soimaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tähän liittymätöntä pari vanhaa irrallista poimintoa kiinalaisesta musiikkimausta:
– Kiinalainen oopperajohtaja sanoi Savonlinnan juhlilla: ”Kiinalainen köyhä sivistyneistö on erittäin kiinnostunut oopperasta sen sijaan ne, joilla on rahaa, ei ooppera kiinnosta”.
– Kiinalainen oopperamusiikki kuulostaa länsimaalaisen korvissa enempi meteliltä kuin oopperalta ja ehkä kiinalaiset aistivat länsimaisen oopperamusiikin puolestaan kakofoniaksi.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.youtube.com/watch?v=Q7me1NntONU
Ilmoita asiaton viesti
Isäukko veti Hyppälän tanssilavalla Utin suoralla toisien sotajermujen kanssa kovat kännit.
Sen jälkeen oli kauan yrittänyt oksentaa sisuksensa pellolle.
Se känni jäi hänen elämänsä viimeiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin!
Ilmoita asiaton viesti
Yksi lavatanssin vaaroista (ainakin minulle) oli se kossupullo siella
mustalaisnaisen, mustan, ison hameen laskoksissa. Sen saa ostaa
sopivaan hintaan. Oi niitä aikoja!!
Ilmoita asiaton viesti
Papisten lavareissulta muutaman vuoden takainen kommentti:
Lava oli muuttanut muotoaan siitä, kun viimeksi siellä kävin vähän yli 50 vuotta sitten. Ei näkynyt yhtään kansallispukuista viinanmyyjää, pusikoista ei kuulunut kortinläiskettä eikä loppuillasta edes tapeltu nurkan takana. Hengetöntä puuhaa tuo lavatanssi nykyään vai mitä? Varmaan kohta järjestysmiehetkin palkataan vain sitä varten, että hakevat seinäruusuja tanssimaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki vesittyy (paitsi ehkä tuo romaninaisen kossu, ennen laimennettu, nyt valtion tarkastamaa), elämykset laimenevat, touhu mukautuu poliittisten korrektiuden vaatimusten tasolle.
Jaakko tuolla Puheenvuorossa valitteli vastakkaista kehitystrendiä politiikassa.
Mikä on hyvä? Itse pidän ”paikallisista erityispiirteistä”, persoonallisista kylänraiteista, kirkkomaista vanhoine pappiloineen
Tilalla: kunnanvaltuuston päätöksellä pyörätien tieltä 200 vuotta kylää kaunistanut koivukuja lanataan, keskustaan on rakennettu betoninen kunnantalo ja ostari, jossa myydään samoja tuotteita kuin 1000:ssa muussa Euroopan kaupungissa.
Ilmoita asiaton viesti
Papisten po. Loimaan Pappisten
Ilmoita asiaton viesti