Lavatanssin vaaroista

Kun varttuneempi nuoriso kokoontuu, niin ensimmäiseksi käsitellään omat sairaudet ja vasta sitten mennään muihin asioihin. Käytännössä tämä toteutui viime lauantaina (8.6.24) myös Vojakkalan lavalla, jonne väkeä alkoi kerääntyä hyvissä ajoin ennen kuin Harri Nuutinen ja Tanssin Taika- orkesteri antoivat lähtölaukauksen savikiekkokilpailuun valssin merkeissä.

Tanssilava sijaitsee Lopella luonnonkauniilla paikalla Kaartjärven tuntumassa ja ehkä juuri siksi lähialueelle, Puneliajärven rannalle, on vuonna 1945 pystytetty uudelleen Marskin maja, jonka tienviitan ohi pyyhkäisin Pilpalan suunnasta tullessani. Paluumatkan Kirkkonummelle tein sitten Riihimäen kautta pääteitä pitkin, kun tulomatkan teiden asfaltti oli jo parhaat aikansa nähnyt.

Ei ollut ihme, että järjestävän seuran puheenjohtajan suu oli messingillä, kun maksanutta tanssiväkeä oli ruuhkaksi asti. Arvaukseni on, että yksi syy väen paljouteen oli orkesterin maine perinteisen, jalan alle sopivan tanssimusiikin soittajana. Esimerkiksi hoivakodeissa Nuutinen on viime aikoina käynyt antamassa vanhuksille ’piristysruiskeita’ nostalgisen muusikin merkeissä.

Lavatanssin vaaroista piti jo alussa varoittaa meitä 9-kymppiä käyviä. Pari kuukautta sitten polkalla ärsyyntyi akillesjänteeni siinä määrin, että vielä tälläkään kertaa en uskaltautunut polkalle, vaan piti tyytyä masurkkaan. Tosin nyt näyttää paranemisen suunta hyvältä, sain vertaistukea ja ohjeita pari viikkoa sitten toiselta ’tanssihullulta’.

Teetansseissa tyyleissä riittää
Tansseissa tyyleissä riittää
JaakkoKorpi-Anttila
Kirkkonummi

Sotaorpo, elämä hautausavun ennakon ja halpakaupan tarjousten varassa (pääosin, evp).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu