Luovutettiinko ’sotakorvauksena’ kansankulttuuri rockin hyväksi

Vähän J.V. Snellmania mukaillen voisi sanoa, että omaan kulttuuriin turvaudutaan erityisesti vaikeina aikoina, jolloin se toimii positiivisen mielialan säilyttäjänä. Sen vuoksi vain koko kansan saatavilla olevalla ja nauttimalla kulttuurilla on jotain todellista merkitystä kansakunnalle.

Kansankulttuuri liittyy tiukasti sosiaaliseen kanssakäymiseen. Monesti sitä harrastetaan yhdessä. Valtio ja kirkko pyrkivät kontrolloimaan ihmisiä ja siksi pitävät kulttuurin kehittämisen tiukasti hyppysissään. Toinen ohjaa verovaroja ja toinen synnintuntoa. Leikkivä ihminen ei kuitenkaan aina halua pysyä muotissa, vaan synnyttää alakulttuureja, jotka sitten pikku hiljaa leviävät. Tanssi on yksi tällainen. Alkujaan tanssi oli kommunikaatioväline ihmisen ja jumalan välillä, mutta lihavat ja iäkkäät papit julistivat sen synniksi ilmeisesti, kun eivät jaksaneet tanssia. Ryyppäämisen ja ylensyömisen ehtoollispöydässä nämä pitkälle sallivat, koska sen he osasivat.

Piirileikeistä kehittyivät lukuisat kansatanhut ja -tanssit. Ne olivat ainoita paikkoja, missä myös nuoriso kohtasi ja monet ensisysäykset perheen perustamiseen saivat alkunsa näissä merkeissä. Ei sovi kiistää, etteikö lukuisat tanssit olisi vuosien varrella tuotu tänne ulkomailta ja täällä ne sitten suomettuivat. Tango on tyypillisesti sellainen. Orjien ja marginaaliväestön keskuudesta Buenos Airesista maailmanvalloituksensa aloittanut yläluokan hyljeksimä tanssi. Tango julistettiin maailman kulttuuriperintölistalle UNESCOn Abu Dhabissa 30.9.2009 pitämässä kokouksessa. Tämä on selkeä tunnustus sille, että tango on jotain muuta kuin askelmaista ja tämä on hyvä pitää mielessä, kun tarkastellaan suomalaista kansankulttuuria ja sen arvostusta.

Kohtalon kova koura tai sitten dollari ja kielihegemonia koettelivat kohtalokkaasti esimerkiksi lavatanssia. Radio ja tv päästivät rock-hapatuksen pilaamaan koko homman. Vaihto-oppilaat tulivat kotimaahan letit nytkyen amerikkalaisen rockin tahtiin ja radio ja tv päästivät hölmöyksissään tämän tanssitaidottoman jengin valitsemaan soittomusiikin. Jälki oli kaamea. Maasta katosi tanssitaito, koska paritanssimusiikkia ei enää soitettu tai koska prime-aikaan sen soitto estettiin. Soitettiin vain rytmimusiikkia. Maassa oli 60-luvulla kertalukua 3000 säännöllisesti tansseja järjestävää lavaa, nyt niitä on noin 80. Suuret huvikeskukset ovat syöneet pienet pois, kun viime mainitut eivät ole kestäneet valtiovallan kulttuurisyrjintää.

0
JaakkoKorpi-Anttila
Kirkkonummi

Sotaorpo, elämä hautausavun ennakon ja halpakaupan tarjousten varassa (pääosin, evp).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu