Maailman huonoin tango – pieni karnevaalimarssi
Astor Piazzolla tiettävästi väitti jossakin yhteydessä, että La Cumparsita on huonoin ja köyhin tango maailmassa.

Kuitenkin se on maailman kuuluisin tango. Muistaakseni itse hän levytti sen seitsemän kertaa. Sen selvä ja yksinkertainen rakenne ja melodia koskettavat ihmisjoukkojen sydämiä. Nimensä mukaisesti se oli alun alkaen pieni marssi, jonka uruguaylainen arkkitehtiopiskelija Gerardo Hernán Matos Rodríguez oli säveltänyt porukalleen tulevia karnevaaleja varten ilmeisesti vuosien 1915/1916 vaihteen tienoilla.
Ensimmäisen maailmansodan aikaan Buenos Airesin ehkä tunnetuin orkesterinjohtaja oli Roberto Firpo. Hän vieraili vuonna 1917 Uruguayn Montevideossa, Independencia aukion reunalla, kahvilassa Café la Giralda. Sen paikalla on nyt Salvon veljesten vuonna 1928 rakennuttama palatsi, josta sisääntulon käytävästä vuonna 2012 löytyi kaksi naulanreikää poistetun muistoplakaatin jäljiltä. Edellä mainittuun kahvilaan tuli joukko rohkaistuneita nuoria miehiä, jotka tauolla toivat Firpolle erään marssin nuotit. Säveltäjä itse ei kehdannut tulla maestron luo vaan jäi nujuamaan ovenpieleen. Joukko oli paikallisia opiskelijoita, jotka tulevassa karnevaalikulkueessa eli la comparsa’ssa olivat ajatelleet esittää ko. marssin. Firpo ehti ensi kerran soittamaan tämän La Cumparsita sävellyksen vasta viikon päästä tästä tapaamisesta.

Firpon mukaan alkuperäinen marssisävellys oli niin alkeellinen ja vajaa, että hänen piti täydentää sitä ottamalla paloja omasta tangostaan La gaucha Manuelasta ja Verdin oopperasta Miserere (Wikipedian mukaan Verdin oopperasta Trubaduuri). Ts. La Cumparsita oli ainakin aluksi Rodiguezin, Firpon ja Verdin musiikkia. Se La Cumparsita, joka on meille tuttu, ei ole alkuperäinen, vaan Contursin ja Maronin sanoittama ja oma-aloittesesti parantelema versio vuodelta 1924. Oikeutta käytiinkin sitten Rodríguezin kuolemaan asti.
Kappale ’Hiljaa yössä’ on Tapio Kullervo Lahtisen näkemys Contursin ja Maronin La Cumparsitasta ja sen äänittivät Olavi Virta ja Metro-Tytöt 28.5.1953; tämän jälkeen moni muu. ’Argentiinalainen tangokonsertti’ levyllä Tapani Kansan tulkinta Ahti Taposen sanoin La Cumparsitasta (Sataman tango) alkaa seuraavasti: ”Jos sä’ koskaan / saat tietää miten tuhlaan / unteni muistojuhlaa / sun pientä kuvaasi / niin ja ettei koskaan / lihani öiseen juhlaan / tullutkaan ketään toista / Sä palaat luokseni /*/ Pois on menneet ystävätkin / paenneet tuskaa jonka kätkin / tuoneet mustaa lohdutusta/ ..”
La Cumparsitan eri versioita:
Rodríguez (alkaa..): La Cumparsa / de miserias sin fin / desfila, / en torno de aquel ser / enfermo,
Contursi & Maroni (alkaa..): Si supieras, / que aún dentro de mi alma, / conservo aquel cariño / que tuve para ti…
Contursi & Maroni kaksi ensimmäistä säkeistöä: Si supieras, / que aún dentro de mi alma, / conservo aquel cariño / que tuve para ti… / Quién sabe si supieras / que nunca te he olvidado, / volviendo a tu pasado / te acordarás de mí… /*/ Los amigos ya no vienen / ni siquiera a visitarme, / nadie quiere consolarme / en mi aflicción… / Desde el día que te fuiste / siento angustias en mi pecho, / decí, percanta, ¿qué has hecho / de mi pobre corazón?
Englanninkielinen käännös edellisistä:
If you knew, / that still within my soul, / I keep the love / I had for you… / Who knows, if you knew / that I never forgot you, / returning to your past, / you would remember me… /*/ The friends do not come / not even to visit me, / nobody wants to console me. / in my affliction… / Since the day you left / I feel anguish in my chest, / tell me, woman, what have you done / with my poor heart? /* / ..
Suomalainen versio (kokonaan):
Hiljaa yössä nyt sävel kaikaa / Tähtein vyössä on kummaa taikaa / Mieltä kiehtoo tää rytmi kuuma / Tulta liehtoo sen outo huuma / Tieni illoin, kun luokses johtaa / Tunnen silloin, mua onni kohtaa / Mulle milloin suot kuuman suudelman /*/ Hetki tää on meitä varten / / yt käymme tietä onnetarten / Sä mulle onnen tuot, kun hymyn suot / Ja jää huolet unhoon / Hetki tää voi onnen antaa / Se minut mukanansa vie / Sun kanssas armahain / Kuljemme rinnakkain / Se meidän onnemme lie / * / Hetken ehkä onni kestää / Loppua sen ei voi estää / Silti siihen aina luotan / Kestävyyttä sen mä vuotan / Sua yksin aina jumaloin / Sun vuokses kaiken tehdä voin / Sun lempes maljan kerran join / Se huumas mun / **/
Ilmoita asiaton viesti
Asian vierestä: Piazzollan oman sävellystaiteen viehätystä en ole koskaan ymmärtänyt. Taidemusiikin kuulokulmasta sen keksintä ja organisaatio vaikuttavat vaatimattomilta, ja viihteenäkin se jää laimeaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Anibal Carmelo Troilo (’Pichuco’, ’Paksukainen’, 1914-1975) on ehkä edelleen maailman kuuluisin bandoneonin soittaja, hänellä on sama asema soittajana tangomaailmassa kuin Carlos Gardellilla laulajana. Astor Piazolla tuli nuorena bandoneonistina vuonna 1939 Troilon orkesteriin. Kunnianhimoinen nuorukainen esitti tuossa 1940-luvun alkuvuosina Troilolle säveltämäänsä uudempaa tangoa, johon Troilo: ’No bibe, eso no es tango’. (Poikaseni, tuo ei ole tangoa.) Sen jälkeen he eivät olleet sinutteluväleissä.
Tangon historiassa 1920- 40 luvut olivat traditionaalisen ja evoluutiotangon aikaa ja 1950-luvulla evoluutiotangosta erkani avant-garde tango, jonka tärkein edustaja oli Astor Piazzolla.
Itsekin olen enempi vanhan kaartin miehiä eli ’turistitangon’ suurkuluttaja. Kyseisen nimen esitti minulle kerran aikoinaan eräs levykauppias Buenos Airesissa.
Ilmoita asiaton viesti