Masennusta ei ole vielä selätetty

Maailman terveysjärjestön arvion mukaan masennuksesta kärsivien määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana 18% ja esimerkiksi Espanjassa masennuslääkkeiden kulutus asukasta kohti on kolminkertaistunut vuosituhannen alusta lukien. Puolet masennushäiriöpotilaista ovat vastustuskykyisiä tavanomaisille toimenpiteille ja taudilla on taipumus kroonistua. Potilaat eivät yksinkertaisesti reagoi lääkkeisiin tai terapiaan. Tietokoneistuvassa maailmassa tämä on kasvava ongelma ja siksi tutkitaan voiko musiikki auttaa hoidettaessa potilaita, jotka ovat vastustuskykyä masennuslääkkeille.

Musiikki saa hermosolumme tanssimaan. Se yhdistää rytmiin tunteisiimme. Aivojemme kuulokuoren hermosolut värähtelevät musiikin tahtiin ja siirtävät aistimuksen palkitsemispiiriin, joka käsittelee tunneinformaatiota eli karkeasti se mitä kuulemme sitä tunnemme. Voiko musiikki yleisesti parantaa mielialaamme. Minkä tyyppinen musiikki erityisesti voi tehdä niin, siitä yritetään saada tieteellistä näyttöä. Vielä ehkä ollaan kaukana siitä, että lääkäri määrää masennukseen 10 lavatanssikertaa, mikä samalla kohentaisi potilaan fyysistä kuntoa ja lisäisi sosiaalista kanssakäymistä.Mielialaan vaikuttaa kohentavasti, että kuulija tuntee kyseisen kappaleen ja että kappaleen tyyli on mieluisaa. On myös totta, että melun ja musiikin ero riippuu mm. kuulijan kulttuuritaustasta ja musiikillisista perustiedoista. Monet länsimaalaiset saattavat helposti vierastaa kiinalaista oopperaa. Musiikki on väline, jonka avulla on pysytty luomaan sosiaalisia ryhmiä ja vuorovaikusta niiden sisällä. Tästä olkoon esimerkkinä vaikkapa lavatanssi.

Musiikkiin on mukavampi tanssia kuin ilman sitä ja kääntäen, kun tulee sopivaa musiikkia jalka alkaa väpättämään. Kun orkesteri lähettää ilmoille nuotteja ja sointuja, tanssija odottaa niiden olevan tietynlaisia ja vertailee näitä soitettuja ja odottamiaan säveliä keskenään. Hyvä orkesteri on monen mielestä sellainen, jonka soittamat sävelet, melodiat ja nopeus yhtyvät kuulijan odotuksiin. Siten varttuneempaan nuorisoon ’uppoaa’ paremmin nuorena kuunneltu vanha savikiekkomusiikki kuin nykyinen rytmimusiikki.

Tähän voisi vielä lisätä tutun musiikin voimaa kuvaavan tapauksen, mikä Kimmo Leppälän mukaan tapahtui Espoon vanhainkodissa, missä he olivat soittamassa. Setin loppupuolella kuului yleisön puolella kohahdus, kun kuukausia vain pyörätuolissa, puhumattomana istunut potilas oli noussut ylös ja hitaasti heilui musiikin tahtiin.