Miten käy suomalaiselle taide-ja kulttuurielämälle? * Ykkösaamu * Esa-Pekka Salonen
Otsakkeen kysymykseen lauantain tv1:n Seija Vaaherkummun vetämässä Ykkösaamussa oli vastaamassa säveltäjä, kapellimestari Esa-Pekka Salonen. Varmaan tapani mukaan olen taas väärässä, kun väitän, ettei haastattelu antanut kovin täydellistä selvitystä sille, miksi ainakaan taidemusiikkiin ei saa leikkauksia ulottaa, jos kulttuurin valtiontukiin aiotaan koskea.
Vaaherkumpu teki kaikkensa, jotta Salonen puolustaisi vakuuttavasti korkeakulttuurin välttämättömyyttä Suomen olemassaolon oikeuttamisessa. Jotenkin minulle tuli ohjelman aikana ahdistunut olo, kun haastateltava ei päässyt paljoakaan käsien heiluttelua ja oman erinomaisuutensa korostamista pidemmälle taidemusiikin kulttuurillisesta merkityksestä. Se selvisi korostetusti, että (korkea)kulttuuri on kaikkien saavutettavissa – ainakin teoriassa.
Oma messunsa on tietenkin se, mitä kaikkea kulttuuriin luetaan. Sellaista sanaa ei tämän haastattelun aikana käytetty kuin kansankulttuuri – tosin ei käytetty sanaa juomakulttuurikaan, vaikka gin tonicista puhuttiinkin. Uskoisin, että perinteinen kansankulttuuri tavoittaa laajemmin ja varmemmin kaikki kansan kerrokset kuin esimerkiksi mitä oopperatalossa esitetään. Itsekään en tässä yritä selittää, mitä kaikkea kansankulttuuriin voisi kuulua, koska minulla on siitä kovin rajoittunut käsitys.
En kuullut koko haastattelua mutta radiouutisissa tuli pätkä Salosen haastattelusta. Jotain siitä että anglosaksinen kulttuuri sitten jyrää.
Nämä on vähän tätä kulttuuria kun jokainen puolustaa juuri oman toimialansa rahoitusta, lopputulema on että mistään ei sitten voi leikata.
Ilmoita asiaton viesti
Arvasin mitä tuleman pitää enkä halunnut pilata lauantai-aamupäivääni katsomalla ohjelmaa. Vaaherkumpua toki pidän ammattitaitoisena toimittajana, mutta ko. ohjelmaa en siis voi arvioida.
Olen klassisen musiikin suurkuluttaja, mutta myös monen muun musiikin lajin ja kulttuurin harrastaja. Silti kulttuuri ei mielestäni voi jäädä säästöjen ulkopuolelle. Tosin 30 miljoonaa, jonka luvun jostain kuulin, ei juuri valtion velassa paljoa tunnu. Mutta puroista kasvaa virta.
Tiedän että blogisti on paritanssin ystävä. Jossain määrin olen samaa mieltä siitä, että on omituista että Helsingissä ei ole yhtään ko. lajin harrastuspaikkaa. Tanssin talokin on rakennettu ns. taidetanssille.
Ilmoita asiaton viesti
Eräs syy on halpojen parkkipaikkojen puute. Helsinki veloittaa jopa 8 €/h (5h*8€/h =40 €). Tarve voisi olla 500 parkkipaikkaa tanssipaikan läheltä. Tanssilipun hinta on nykyisin noin 20 €.
Ilmoita asiaton viesti
Kumma että vielä 90-luvun lopulla Helsingin keskustan alueella oli varmasti 50 tanssiravintolaa, eikä silloin parkkipaikkojen puute ymmärtääkseni askarruttanut.
Esim. vanha Kaivohuone ei kärsinyt parkkitilojen puutteesta, eikä nykyäänkään. Sedu Koskinen tuhosi vanhan idyllin. Toisaalta: kuluttajat ratkaisevat.
Luulen että kyse on monen tekijän vaikutuksesta. Mm. tonttipolitiikka,vuokrien hinnat, orkesterikulut/palkat ovat kasvaneet, alkoholin kulutustavat. Fiksujen ravintola-alan yrittäjien puute.
Ilmoita asiaton viesti
→ ”Luulen että kyse on monen tekijän vaikutuksesta.”
Näin varmasti on asianlaita. Myönnän vastahakoisesti, että asenteessani on ’Salomonin tuomion’ aineksia. Kun kerran lavatanssi ei saa kansankulttuurina mitään tukea, niin ei tarvitse muiden kulttuurimuotojen saada mitään tukia.
Kulttuurisodassa ei välirauhaa tehdä, vaan se on totaalista tuhoamissotaa. Esimerkkinä vuosien takaa: Järviradio siirtyi amerikkalaiseen omistukseen ja ohjelma muuttui kerralla. Musiikki on nyt rockia tai muuta pelkkää rytmi-iskelmää. Vanhat ikivihreät tanssikappaleet poistettiin listalta, koska se vaarantaa rockin ’suosion’ eli englanninkielisen kulttuurin.
Tuntuu kuin muutaman sanan englantia osaavaa pidettiin 60-luvulla ylimmän sivistyksen edustajana. Vaihto-oppilasjärjestelmä oli yksi osa kulttuurisotaa. Esimerkiksi rock-aalto pyyhkäisi suomalaisen tanssimusiikin ja lavatanssikulttuurin lähes kokonaan pois tavallisen kansalaisen saatavilta. Vaihto-oppilaat tulivat kotimaahan letit nytkyen amerikkalaisen rockin tahtiin ja radio ja tv päästivät hölmöyksissään tämän tanssitaidottoman jengin valitsemaan soittomusiikin. Seuraukset tiedetään.
Kulttuuri on suurta liiketoimintaa ja sen jenkit osaavat ’demokratiaviennin’ lisäksi. Kun saadaan ihmiset ensin puhumaan yhteistä kieltä, niin hetken päästä he ajattelevat samalla tavalla ja sitten he ovatkin pelkkää markkinakarjaa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos klassisen musiikin tuottaminen ja esittäminen olisi kiinni valtion rahoituksesta, niin on syytä kysyä kuinka Tshaikovski, Mozart, Sibelius j,n,e, ovat tuotoksensa saaneet aikaiseksi. Ne kaikki elävät edelleen, mutta vastaavaa ei ole nykypäivänä syntynyt.
Ilmoita asiaton viesti
??? Eiväthän nuo ”eläisi edelleen” ainakaan nykyisessä mielessä ilman valtion tukemaa orkesterilaitosta ja eri tasojen musiikkioppilaitoksia.
Sibelius sai valtiolta apurahoja ja eläkkeitä (hänen rahapulansa johtui paljolti elämäntyylistä).
Mozartin aikana (taide)muusikot olivat paljolti hovien palveluksessa, joskin Mozart oli ensimmäisiä, joka kokeili vapaaksi taiteilijaksi heittäytymistä.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä Väisälä ja minä olemme ymmärtäneet jotakin väärin. Todellisuudessahan esimerkiksi Bach nousi maineeseen tanssikansan tuella kirkon vastustuksesta huolimatta eikä Händeliä ja Mozartia siedetty yhdessäkään Euroopan hovissa.
Pelkkää panetteluahan lienee, että Sibelius pääsi taiteilijaeläkkeelle kolmekymppisenä vuonna 1898.
https://www.sibelius.info/suomi/erikoisaiheet/raha/raha_01.htm
Ilmoita asiaton viesti
Kaija Saariaho (1952–2023) nimettiin viime keväänä taiteen akateemikoksi, ja hänen kiitospuheensa oli niin hieno, että en voi olla siteeraamatta sitä tässä:
”Jotta en jäisi Suomen viimeiseksi säveltäjäakateemikoksi, on monen asian muututtava tässä maassa. On annettava jokaiselle suomalaiselle varhain mahdollisuus harrastaa ja kokea taidetta sen monissa muodoissa. Kaikkien tulisi kokea olevansa näiden kokemusten äärelle tervetullut, ja tulisi voida toivoessaan valita taide ammatiksi. On tärkeää opettaa, että kaiken arvoa ei voi laskea euroina, kaiken merkityksellisyys ei käy ilmi sekunnissa eikä ehkä vuodessakaan: ei tunteiden, ei metsien, ei musiikin. Maailmassa, jossa jokainen helposti elää omassa kuplassaan, on vaarana, että kokonaiset sukupolvet sulkeutuvat sisäänsä, ellei taidekoulutuksen ja taide-elämysten kautta jatketa ovien lakkaamatonta avaamista. Ovia, joiden kautta itsekin pääsin pienen suomalaisperheen tyttönä maailmalle, ja asemaan, johon minulla ei naisena ollut mallia.
Nuoret kollegani, omistan tämän arvonimen teille ja jaan sen kanssanne.
Sen aloittaman ketjun kautta – pysyn teidän seurassanne aina.”
Saariaho sai elämänsä aikana lukuisia tunnustuksia ja palkintoja, mutta yksi merkittävimmistä tuli hänen kollegoiltaan. Muutama vuotta sitten 174 säveltäjää listasi BBC:n pyynnöstä viisi kaikkien aikojen merkittävintä säveltäjää. Saariaho ylsi yhteistuloksissa sijalle 17, kun listan kärjessä on Johann Sebastian Bach ja sijalla 12 Jean Sibelius.
Saariahokin siis meni Tshaikovskin (sijalla 32) edelle että heilahti.
Ilmoita asiaton viesti
”Saariahokin siis meni Tshaikovskin (sijalla 32) edelle että heilahti.”
Ajallinen perspektiivi vääristää. Veikkaan että 100 vuoden kuluttua vastaava survey nostaisi
Tshaikovskin selvästi Saariahon ohi.
Toki arvostan paljon jälkimmäistä, mutta en usko että hänen musiikkinsa tulee kestämään aikaa yhtä hyvin kuin mm. Tshaikovski, Dubussy, Stravinsky, Rahmaninov tai Sibelius, vain muutaman mainitakseni.
Ilmoita asiaton viesti
Helppohan tuollaista on veikata kun kumpikaan meistä ei ole sadan vuoden kuluttua tarkistamassa tuloksia. Rahmaninov muuten oli sijalla 50. Venäläisistä säveltäjistä vain kaksi (Stravinski ja Šostakovitš) ylsi kahdenkymmenen kärkeen – niin kuin suomalaisistakin.
Itse veikkaan että sadan vuoden kuluttua viidenkymmenen parhaan joukossa on muitakin naisia kuin Saariaho ja Hildegard von Bingen. Sofia Gubaidulina olisi minun puolestani voinut olla siellä jo nyt. Mutta meiltähän ei kysytty, vaan säveltäjiltä.
Ilmoita asiaton viesti
Antti Einiö aikoinaan radiohaastattelussa kertoi, että Rolling Stones on kaikkein kovin liikeyritys joka vie täältä mennessään liki kaikki tulot mitä esim. nakkikioskeissakin konsertin aikana ansaitaan. Selitti, että Mick Jagger on luunkova businessmies ja hoitaa kaikki rollareiden esiintymisiin sovittavat liikeasiat. Tuotahan se varmaan on ollutkin viimevuodet, että ulkomaiset esiintyjät vievät suomalaisten käytettävissä olevat varat populäärikulttuurin saralla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Eini%C3%B6
Ilmoita asiaton viesti