Muistin kirkastusta ja kunnon kohennusta

Aivotutkija, professori Minna Huotilaista oli haastatellut Laura Savolainen Seura lehteen (46/2021, s. 56-57). Kymmenkohtaisesta ohjeesta pisti silmääni kohta 7, jonka otsikko on ”Millaiset harrastukset tukevat muistia?” Tästä lainaan kahta ensimmäistä kappaletta: ”Tutun musiikin kuunteleminen on muistille tehokasta jumppaa. Pelkkä kuuntelu aktivoi aivojen muistialueita, sillä aivot automaattisesti ennakoivat, miten laulu jatkuu. Vaikutus voimistuu, jos laulaa ja tanssii mukana. . Tanssi on itsestään hyväksi muistille koska uusien askelkuvioiden treenaamisessa tapahtuu oppimista.”

Jokin aika sitten olin tilaisuudessa, jossa yksi puhui suomea, toinen tanskaa, kolmas englantia ja neljäs espanjaa lisäksi kaikki enemmän tai vähemmän yhtä aikaa ja kovaa. Tunnustan, että minulla oli vaikeuksia saada mitään tolkkua jutuista. Sama tunne tulee usein, kun joutuu kuuntelemaan nykyistä rytmimusiikkia vaikkapa tanssipaikoilla. Erään arvostamani tanssimuusikin tekijän ja soittajan lausumaan yhdyn: ”Nykymusiikki on ahdettu niin täyteen rytmillisiä ääniaaltoja, että aivot tukkeutuvat. Nykysävellyksiin ei ole jätetty tarpeeksi ’ilmaa’ väliin, jotta esimerkiksi melodiat ja muut vastaavat ominaisuudet pääsevät oikeuksiinsa.”

Mielestäni rytmi on turhankin määräävänä tekijänä nykyisessä tanssimusiikissa. Muutossuuntaa kuvaa tyypillisesti nykyinen bugg-musiikki. Minun korvissani siinä melodia jää täysin rytmin varjoon. Sen suosio kai johtuu osaksi siitä, että radiosta on jo vuosikymmenet kuultu vain rokkia ja popmusiikkia, jolloin erittäinkin tanssimusiikin kuva 1960-luvulla ja sen jälkeen syntyneillä on painottunut selkeästi rytmimusiikkiin. Vähän sama asia kuin, että kiinalainen oopperamusiikki kuulostaa länsimaalaisen korvissa enempi meteliltä kuin oopperalta ja ehkä kiinalaiset aistivat länsimaisen oopperamusiikin puolestaan kakofoniaksi.

Musiikin kuunteluun verrattuna tanssissa korostuvat ilmaisu, matkiminen ja kosketus. Liikkuminen aktivoi aivojen etulohkoa eli alueita, missä sijaitsee esimerkiksi puhekeskus. Siten ei ehkä olla kovin väärässä, jos sanotaan, että elehtiminen ja tanssiminen on jossakin kehityksen vaiheessa ollut kommunikaation muoto. Aivojen motorinen keskus on lähellä kuulokeskusta, siten äänen ja liikkeen yhdistämisestä voi syntyä myös tanssia. Musiikki ja tanssi ovat mielihyvän lähteitä.

Radiossa 60-luvulla soitettu iskelmämusiikki on vieläkin tanssittavaa. Rokki tuhosi tämän yhteyden ja kapakoitsijat puolestaan omaksuivat bilemusiikin, joka varmistaa juomien myynnin ja säästää tanssilattiaa kulumiselta. Tästä pääsenkin taas lempiaiheeseeni eli millainen on hyvä tanssiorkesteri? Sellainen, joka ottaa huomioon tanssivan yleisön tanssimusiikin kuvan. Meille tavallisen tallaajille se saattaa tarkoittaa ikivihreitä melodisia tanssikappaleita.

+2
JaakkoKorpi-Anttila
Kirkkonummi

Sotaorpo, elämä hautausavun ennakon ja halpakaupan tarjousten varassa (pääosin, evp).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu