Nautiskelu ei ole syntiä

Rooman Pietarinaukion lähelle avattu ostoskeskus ’Vatican Mall’ on aiheuttanut tiettyä närää pyhän istuimen suunnalta. Maailman napana itseään pitävä kirkkovaltio pelkää, että saa vierelleen kilpailijan, jonka led-valot häikäisevät enemmän kuin sen oma pyhä sädekehä aiheuttaen samalla loven kolehtihaaviin, kun lesken rovot ja aneet menevät kulutushysterian mallikappaleen taskuun. Ei voida kiistää, etteivätkö ekumeeniset kansat 1900-luvulla ole sitoutuneet kulutukseen kilpaillen niin eettisesti kuin poliittisesti keskenäänkin. Kansainvälisen kulutuksen moottorina on ollut muotimaailman utopia. Kulutuksen ja tarjonnan kautta määräytyvät normit, miten visuaalinen identiteetti luodaan kytkeytymällä kapitalistisen ideologian kulttuuriin arkipäiväistämällä ihanteet (utopiat).

F. Fellini elokuvassaan ’Rooma’ ironisoi muotinäytöksen kautta, miten uskonnollisten vaatteiden ja puheiden avulla on luotu tai yritetty luoda kauneutta ja loistoa kristinuskoon. Monelle on jäänyt arvoitukseksi, miksi islaminuskoisten beduiinien kaapu on kristikunnan paimenten vaatetuksena.

Max Weber näki samankaltaisuutta uskonnossa ja talousjärjestelmissä siten, että kapitalismi syntyi uskonnosta: kalvinistien mukaan maallinen menestys oli osoitus kuulumisesta pelastuvien joukkoon. Walter Benjamin meni askelta pidemmälle ja väitti kapitalismin olevan puhdas uskontokultti, koska molemmat antavat vastauksen huoliin ja ahdistuksiin.

Muotisuunnittelijat esiintyvät ajan hengen luojina (Zeitgeist) ja määrittävät ihanteelliset malli-identiteetit. Fetisistinen liturgia on kopioitu sakramenttien terminologiasta, jossa vilahtelevat sellaiset sanat kuin rituaalit, jumalointi, pyhyys, viisaus, valaistus, jumalainen glamouri, ikuisuus, kiusaus, maagisuus, pelastus, harmonia, visio, täydellisyys, tasapaino, hyvyys, hyväsydämisyys, valovoima ja rakkaus. Kauneustuotteiden kuten hajuvesien markkinoinnissa on monesti yhteneväisyyttä eri uskontojen ikonografiaan. Kuten paastossa oma ruumiintemppelin säätöjärjestelmä palkitsee myös moraalisesti, kun noudattaa tarkoin kulloinkin muodissa olevia dieettiohjeita. Muotijumalattarien samoin kuin urheilueliitin jättimäiset tulot houkuttelevat tämän uskonnon levittämistä kansan keskuuteen.

Nykyisellä visuaalisen kommunikoinnin aikakaudella rikastumisen epäjumalanpalvelu ei koskaan saavuta täyttymystä. Alttareita yritetään puhdistaa korostamalla vastuullisen tuotannon eettisyyttä ja tuotteiden pitkäikäisyyttä ja kierrätettävyyttä. Helposti joutuu syytteeseen puritanismista, jos ei samaista nautiskelua ja kuluttamista. Ihminen ei elä vain leivästä, on hokema, jota erityisesti Vogue taivaan muotimogulit yrittävät tuoda esiin. Antiikinaikainen näkemys, että sosiaalinen esiintyminen määrittää yksilön identiteetin, toimii edelleen nykykulttuurissa. Muistamme myös, että antiikissa yleensä kaunista ihmistä pidettiin oletusarvoisesti myös viisaana. Ulkoinen olemus mahdollistaa pääsyn kulttuuriin sisään ja osallistumisen sen tuottamiseen.

Lähteenä muun muassa El Pais 2.12.2022 s.13, sosiologian tohtori Patricia Soley-Beltran