Sotataloustietoutta
Leonard Grandell oli suomalainen jääkärikenraaliluutnantti. Talvisotaan hän osallistui sotatalousosaston päällikkönä ja jatkosotaan sotataloustarkastajana. Hän toimi sotien jälkeen puolustuslaitoksen (myöhemmin valtion) metallitehtaiden keskuskonttorin johtajana vuoteen 1946 saakka, jolloin hän siirtyi varapääjohtajaksi Valtion Metalliteollisuuteen (> Valmet). Grandell ei koskaan kirjoittanut muistelmiaan ja antoi haastattelujakin hyvin niukasti. Wikipedia ei mainitse, että hän perusti Sotataloudellisen Seuran, jonka kautta hän jakoi muistelmiaan ja kokemuksiaan.
Vuosina 1987 – 2011 ja 2021 julkaistut Sotataloustietoutta-kirjat ovat nyt saatavana ilmaiseksi sähköisenä: linkit 1-10 ja 11
Jos jaksaa lukea kirjat huolella, niin niistä löytyy tietoa, jonka moni luulee olevan jopa salaista. Viimeisin julkaisu tipahti postilaatikkooni eilen. Jos ei ehdi muuta lukea, niin kannattaa lukaista edes viimeinen eli ”Puolustusmateriaalin vienti ja sotilaallinen huoltovarmuus”, kirjoittajina Tarjan Jaakkola (PLM), Tuija Karanko (PIA ry, Puolustus- ja Ilmailuteollisuus ry) sekä Riikka Pitkänen (PLM).
Johdantolause; ”Sotilaallista huoltovarmuutta on mahdoton ylläpitää kansallisten turvallisuusetujen vaatimassa laajuudessa ilman kotimaista puolustusteollisuutta ja sen vientiä.”
Toisena nostaisin esiin sivulta 57 alkavan insinöörieversti Markku Köpsin kirjoituksen ”Teollisuuden valmiudesta sotilaalliseen huoltovarmuuteen”. Kirjoitus päättyy osuvaan filosofiseen Konsta Pylkkäsen siniseen ajatukseen ennalta varautumisesta.
Ps. Kuvan leijonamerkkiä käytti sodan aikana jokainen siviilihenkilö, joka oli velvoitettu työskentelemään puolustusteollisuuden palveluksessa.
Suuret kiitokset mielenkiintoisesta blogista, sekä linkeistä erittäin kiinnostaviin lähteisiin.
Itselleni on ollut kovin vaikea ymmärtää, miksi puolijohteista on tullut maailmanlaajuinen pula, eikä kysynnän ja tarjonnan liiketaloudellinen laki näytäkään tekevän markkinoiden korjausliikettä.
Tähän antaa lisävalaistusta eräs linkkien kautta löytyvistä lähteistä: https://www.kriittisetmateriaalit.fi/pula-puolijohteista-jatkuu-ainakin-pari-vuotta-arvioi-okmeticin-toimitusjohtaja-kai-seikku-omavaraisuus-eu-alueella-taydellista-fantasiaa/
”Uuden puolijohdetuotannon käynnistäminen on erittäin haastavaa, käytännössä vain kaksi yritystä maailmassa pystyy tähän. Yksi tehdas maksaa Seikun mukaan 25 – 35 miljardia dollaria. Pelkästään yksi ASML-laite voi maksaa jopa 400 – 500 miljoonaa dollaria. Alalle tulon esteet ovat valtavia. Uuden tehtaan pystytys vie 2 -3 vuotta, täyteen vauhtiin tehtaan saa noin viidessä vuodessa. Seikun mukaan alan vanha slogan onkin, ”It’s not rocket science – it’s much more difficult”.”
”Sirupula ei Seikun mukaan hellitä vielä pariin vuoteen, mutta sen jälkeen vuosina 2024 – 2025 markkinoilla jo ylitarjontaa.”
Ilmoita asiaton viesti
Samalla sivustolla artikkeli https://www.kriittisetmateriaalit.fi/maailmanlaajuinen-sirupula-iskee-seuraavaksi-alypuhelinmarkkinoille/ vahvisti sen, minkä olen itse todennut seuratessani älypuhelinten tarjontaa. Ostin nykyisen reilu vuosi sitten välipäiväalesta ja se oli ja on niin hyvä ja halpa, että on kaduttanut jälkikäteen kolmeen vuoteen venynyt vaihtoväli. Nyt ei kuitenkaan näytä kannattavan vaihtaa, uusi hyvin samanlainen maksaa noin kolmanneksen enemmän. Edelliseen verrattuna nykyinen oli kolmanneksen halvempi ja paljon parempi.
Ilmoita asiaton viesti