Syksyn merkkejä ilmassa jo lavatanssipuolella

Monissa kielissä laulua ja tanssia kuvaa sama sana. Siten musiikin ja tanssin liitto on lähempänä ihmisen todellista luontoa kuin pelkkä kuuntelijana olo. Hyvältä kuulostavaan tuttuun musiikkiin jaksaa tanssia tunti tolkulla väsähtämättä. Ilman musiikkia sama liikuntamäärä voi olla jopa hengenvaarallista. Tämä tuli taas tänään todistettua tämän kesän viimeisissä tansseissa Harjulan lavalla, kun Harri Nuutinen yhdessä Jari Nurmisen kanssa soittivat sieluja hivelevää perinteistä tanssimusiikkia. Onneksi Aavehalli Vierumäellä avaa syyskauden seuraavalla viikolla.

Vaivaamaan jäi, onko Ciceron lausahdus edelleen voimassa: ”Kukaan ei tanssi selvänä, ellei ole ihan pöhkö.” (Nemo saltat sobrius, nisi forte insanit.) Ottaen huomioon, että lava oli tupaten täynnä varttuneempaa tanssijaa, niin alueen psykiatrisissa hoitolaitoksissa tämän mukaan on kohta tungosta. En nimittäin nähnyt yhtään humalaista.