Tangon historia on pakolaishistoriaa

Rio de la Platan alueelle paenneet tai vapautuneet afrikkalaiset neekeriorjat liittyvät kiinteästi tangon alkuhistoriaan. Heiltä on erityisesti peräisin rytmi ja keskivartaloliike. Argentiinan maaseudulla espanjalaisten ja amerikkalaisten jälkeläisistä syntyneet kreolit (criollos) lähtivät nälän ajamina kohti rikkaita satamakaupunkeja toisessa kädessä veitsi ja toisessa kitara raivatakseen itselleen elintilaa. Espanjalaiset ja italialaiset talouspakolaiset kansoittivat Buenos Airesin slummit ja posetiivin säestyksellä opettelivat tangon ensiaskeleita kadulla. Tango edusti pakolaisuutta ja kehittyi siitä ja siinä. Taitavat tangotanssijat ja -muusikot lähtivät BA:sta Pariisiin ja New Yorkiin eli pakolaisvirta kääntyi heidän etsiessään parempia elinoloja.

Nuoret ranskalaiset naiset seurasivat talouspakolaisina argentiinalaisia rattopoikia ja pihviparoneja Pariisista BA:iin päätyen usein ammattimaisiksi tangotanssijoiksi ja ”illan emänniksi” vasta-avattuihin pariisilaismallisiin kabareepaikkoihin. Pakolaisuus koskien rotua, yhteiskuntaluokkaa, etnisyyttä ja/tai eroottisuutta liittyy oleellisena osana tangoon sen syntyhetkestä lähtien.

Tangon esittäminen julkisesti on käynyt läpi voimakkaan muutosprosessin (eli kolonialisoitunut) ennen kuin yläluokat ja länsimaiset kulttuurihegemonistit ovat sen hyväksyneet. Sivistyneistöksi itsensä julistaneet puhdistivat tangon Etelä-Amerikan satamakaupunkien slummien ja bordellien arveluttavista aineksista sopivaksi Pariisin, Lontoon ja New Yorkin kabareihin ja tanssisalonkeihin.

Vuoteen 1920 asti oli selvää, että tangon synnillisyys liittyi enemminkin rotuun ja yhteiskuntaluokkiin kuin sen eroottiseen sisältöön. Kun eurooppalainen hienosto omaksui tangon, siitä tuli nautinnollinen, hiukan sopimaton huvittelumuoto. Kuten monet muutkin kaukomaiden kulttuurimuodot viihdeteollisuus paketoi tangon eksoottisen intohimon tuotteiksi: äänilevyt, tanssin käsikirjat, elokuvat, muoti, tähdet jne. Tango uudistettuna porvariversiona työnnettiin maailmanmarkkinoille. Ironisesti myös kolmanteen maailmaan eli sinne, mistä tango oli alun perin lähtöisin.

Tango and the Political Economy of Passion, professori M. E. Savigliano (ISBN 0- 8133- 1638-3).

JaakkoKorpi-Anttila

Sotaorpo, elämä hautausavun ennakon ja halpakaupan tarjousten varassa (pääosin, evp).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu