Tangon synty, nousu ja sammuminen
Tangon historia on pakolaishistoriaa. Rio de la Platan alueelle paenneet tai vapautuneet afrikkalaiset neekeriorjat liittyvät kiinteästi tangon alkuhistoriaan. Heiltä on erityisesti peräisin rytmi ja keskivartaloliike. Nuoret ranskalaiset naiset seurasivat talouspakolaisina argentiinalaisia rattopoikia ja pihviparoneja Pariisista Buenos Airesiin päätyen usein ammattimaisiksi tangotanssijoiksi ja ”illan emänniksi” vasta-avattuihin pariisilaismallisiin kabareepaikkoihin. Pakolaisuus koskien rotua, yhteiskuntaluokkaa, etnisyyttä ja/tai eroottisuutta liittyy oleellisena osana tangoon sen syntyhetkestä lähtien.
Tango on käynyt läpi voimakkaan muutosprosessin ennen kuin yläluokat ja länsimaiset kulttuurihegemonistit ovat sen hyväksyneet. Sivistyneistöksi itsensä julistaneet puhdistivat tangon Buenos Airesin slummien ja bordellien arveluttavista aineksista sopivaksi Pariisin, Lontoon ja New Yorkin kabareihin ja tanssisalonkeihin. Vuoteen 1920 asti oli selvää, että tangon synnillisyys liittyi enemminkin rotuun ja yhteiskuntaluokkiin kuin sen eroottiseen sisältöön.
Myös Argentiinassa siirtolaisaallot taistelivat keskenään ’uppoavan laivan pelastusrenkaista’. Toisin sanoen tämä olisi saattanut merkitä verisiä kiistoja eri etnisten ja kulttuuriryhmien välillä. Kuitenkaan noilta ajoilta ei ole arkistoitu kovin vakavista yhteenotoista. Tangon avulla voitiin tuulettaa henkilökohtaisia ristiriitoja, jotka olivat syntyneet kulttuurien ja sosiaalisten olosuhteiden törmäyksessä. Tango oli kieli, jota kaikki ymmärsivät. Sanoitukset auttoivat sopeutumaan siirtolaisuuden murrokseen ihmisten välisissä keskinäisissä kamppailuissa. Tango oli seurausta sekoittumisesta ja se oli aktiivinen väline, joka tarjosi selkeää apua maahanamuuttajien sopeuttamiseen uuteen isänmaahansa. Tangon avulla vähemmän pyhä kurjalisto saatiin yhteiskuntakelpoiseksi. Sosiaalisesti marginaalisista oloista tango aloitti vaelluksensa ja valloitti vähitellen laajan yleisönsä. Tangosta jäi niin syvät jäljet, että vielä nykypäivänä argentiinalaisen karikatyyrina on hattupäinen tangoa tanssiva compadrito (jätkä, parittaja, pikkurikollinen, tyhjäntoimittaja).
Kun maahanmuuttajien integroituminen edistyi, niin samassa suhteessa tangon suosion alamäki kiihtyi. Oli kuin olisi auennut kuilu maailman ja tangon välille. Mitä enemmän yhteiskunta yhtenäistyi, sitä enemmän tango häipyi yhteiskunnasta. Toiset eivät halunneet tietää tangosta mitään tai pitivät sitä metelinä ja hulinointina, toisille se oli tärkeä kulttuuri- ja juhlimismuoto. Myös alkoi esiintyä vihjauksia tangoon liittyvistä narsistisista piirteistä, naisellisesta yliarvostuksesta sekä tangoriippuvuudesta. Maailmanlaajuisen tangomanian jälkeen alkoi tangon alamäki ja tangon kulta-aika voidaan katsoa päättyneeksi 1950-luvun puolivälissä, kun Piazzollan avantgard-tango sai enemmän jalansijaa.
Mistäköhän johtuu tangon suosio Suomessa, eritoten 50-60 -luvuilla ja osin edelleenkin (mm. tangomarkkinat), kun vastaavaa ilmiötä ei esiintynyt missään muualla Euroopassa?
Tangohan säilytti paikkansa suomalaisten sydämessä pitkään siinäkin vaiheessa, kun 60-luvun lopun yhteiskunnalliset sanomalaulut ja anglosaksinen rockmusiikki muutoin otti alaa kevyen musiikin saralla.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikea kysymys, mutta asiaa voisi kommentoida seuraavastikin:
Tangoon liittyy ahdistus, kurjuus ja toivo paremmasta. Hävityn sodanjälkeinen välitön aika oli otollista tangokulttuurille, mutta sitten 60-luvulta lähtien rytmimusiikki jyräsi tangon ja tanssimusiikin.
Voittajavaltiona USA isolla rahalla ja vaihto-oppilasjärjestelmällä omi kulttuurin ja mediat: tuli coca cola ja rock. Vaihto-oppilaat tulivat kotimaahan letit nytkyen amerikkalaisen rockin tahtiin ja radio ja tv päästivät hölmöyksissään tämän tanssitaidottoman jengin valitsemaan soittomusiikin. Seuraukset tiedetään. Esimerkiksi prime-aikaan tanssimusiikkia ei soitettu ollenkaan.
Mainosvetoiset tangomarkkinat viinamyynteineen ovat rahankeruubisnestä, jolla tangon kanssa ei juurikaan ole mitään tekemistä. Joku voisi jopa todeta, että miljoona perskärpästä ei voi olla väärässä, paska on hyvää. Tv:n kertaukset ’Kesäillan valssit’ tekee tuhoa aidolle lavatanssikulttuurille. Vanhempi väki tunkee tilaisuuksiin, jotta sai naamansa näkyviin tv:ssa.
Ilmoita asiaton viesti
Jos asiaa katsoo helikopteriperspektiivistä, niin esittämäsi pointit eivät kuitenkaan ole kovin valideja Suomen ja tangon keskinäistä suhdetta analysoitaessa.
Moni muukin maa oli hävinnyt sodan ja kärsinyt siitä ja mitä tulee tangomarkkinoiden kaupallisuuteen, niin kaupallisuus tarkoittaa myös sitä, että se menee kaupaksi eli että asialla on kysyntää.
Suomalaisten mieltymyksessä tangoon täytyy olla jokin selkeämpi erikoinen syy, jota muissa maissa ei ole ollut.
Ilmoita asiaton viesti
Varmaan olet oikeassa, mutta sammakkoperspektiivistä katsottuna Suomessa lavatanssi viimeisen sadan vuoden aikana on ollut suosittu huvittelumuoto viinanjuonnin ja virrenveisuun lisäksi. Tango rantautui Suomeen Saksan ja USA:n kautta joskus 1920-luvulla, jolloin sitä aluksi kutsuttiin foksitangoksi, koska sitä tanssittiin foksin askelin kuten nykyäänkin enimmäkseen. Taisi musiikkikin muistuttaa enempi foxtrotia kuin argentiinalaista tangoa. Joka tapauksessa sana foksi tipahti edestä pois ja tilalle tuli sana suomalainen. Eräs lukemani tarina käsitteli 11 eri tangotyyliä, jotka oli poimittu lukemattomien tanssityylien valtamerestä, jonne suomalainen ’foksitangokin’ mahtuu. Esimerkiksi Japanissa ja Saksassa oli omat tango-boominsa, jotka nykyisin ovat hiipuneet samalla tapaan kuin Suomessakin. Yhteiskunnan ja tangon väliin on auennut railo, joka kasvaa samassa tahdissa kuin bkt.
Lavatanssin musiikkikappaleet ovat jokaisen kansan omia tuotteita, jotka syntyvät historiallisella avainhetkellä ja joiden avulla voidaan käsitellä inhimillisiä ongelmia ja helpottaa keskinäistä sopeutumista sosiaaliseen yhteiskuntaan. Meillä kansalaissota ja jatkosota jättivät syvät haavat yhteiskuntaan. Lavatanssi, erityisesti tango, on ollut yhteinen kieli, jota lähes kaikki tanssijat ymmärtävät. Suomalainen tango on toiminut polkuna ihmisten sydämiin.
Ilmoita asiaton viesti