Tanssi pitää terveenä

Monet tutkimukset tukevat sitä yleistä käsitystä, että paritanssista on tavattoman monta etua myös mielenterveydelle fyysisen terveyden lisäksi. Psykiatri William Glassier kirjassaan Possitive Addiction (1985) kertoo näistä tanssin eduista ja tästä samasta ajatuksesta Hanna Vilo kirjoitti muutama vuosi sitten Seurassa (18/2020 sivu 55) haastatellessaan tanssin neurotieteen tohtori Hanna Poikosta, jonka mukaan tanssi ehkäisee aivojen rappeutumista ja tanssi pystyy myös korjaamaan aivoja.

Taiteenlajeja näyttää yhdistävän kosketus syvempiin aivorakenteisiimme, jotka ovat kehittyneet ihmislajilla jo kauan ennen aivokuoren älyllisiä toimintoja. Näille aivoalueille sijoittuvat muun muassa tunteiden käsittely, muisti, sosiaalinen kanssakäyminen ja itsetuntemus. Musiikki ja tanssi ovat kuuluneet ihmisten ja kulttuurien historiaan jo kauan ennen puhutun kielen kehitystä. Rytmin, liikkeen ja melodioiden kautta voimmekin ikään kuin avata portit sisimpäämme samaan aikaan, kun luomme yhteyden esi-isiemme rikkaaseen ja yhteisölliseen kulttuuriperintöön.

Tanssi yhdistää hyvinvoinnin kannalta hyväksi havaittuja osasia toisiinsa. Musiikki aktivoi kehon palkintojärjestelmää, liikkuminen tuottaa endorfiineja, kosketus ja sosiaalinen vuorovaikutus puolestaan vähentävät stressiä sekä kivun tuntemuksia. Motoriset taidot ja kognitiiviset toiminnot (havaitseminen, ajattelu ja muistaminen) hioutuvat tanssiaskelia ja liikesarjoja opetellessa.

Tutkimusten mukaan tanssi hidastaa aivojen rappeutumista ehkäisemällä aivojen valkean aineen vähenemistä huomattavasti paremmin kuin kävely tai kuntosaliharjoittelu. Valkea aine toimii viestien välittäjänä aivojen eri osien välillä, ja se liittyy vahvasti muistin toimintaan. Muun mussa eräässä tutkimuksessa havaittiin, että Parkinsonin taudin eteneminen lakkasi, kun sitä sairastava ihminen alkoi harrastaa tanssia. Siten on ilmeistä, että tanssi pystyy myös korjaamaan aivoja.

Teetansseissa tyyleissä riittää
Tansseissa tyyleissä riittää

Tanssin hyödyt saa myös muutoin kuin vain tanssimalla, sillä aivot hyötyvät paljon myös tanssin katsomisesta. Mitä enemmän tanssia katsoo, sitä enemmän aivot siihen reagoivat ja sitä herkemmin aivojen motoriset yhteydet muuttuvat. Vaikutus perustuu aivojen peilineuronijärjestelmään. Se aktivoituu samalla tavoin, kun ihminen itse tekee jotakin tai näkee jonkun tekevän jotakin.

JaakkoKorpi-Anttila
Kirkkonummi

Sotaorpo, elämä hautausavun ennakon ja halpakaupan tarjousten varassa (pääosin, evp).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu