Tanssilavat täyttyvät kohta
Sote-keskustelusta minulle on tullut sellainen vaikutelma, että omaehtoinen ennalta ehkäisevä toiminta fyysisen kunnon ja mielen pitämiseksi kunnossa lienee kohtapuoleen ainoa keino selviytyä arjen haasteista. Väkisinkin tulee mieleen, että niin kapakoitsijat, liiketoimintaa harjoittava terveysala kuin verottaja eivät voi hyväksyä seuraavan sukupolven raitistumista. Siksi sallitaan vain näennäistoimet ja kauniit puheet asian ympärillä.
Sosiaalitanssin opetus tulisi ottaa jo ala-asteella liikuntakasvatukseen mukaan, silloin kun ei vielä ole sukupuoleen liittyviä voittamattomia estoja, jotka myöhemmin pitää kaljalla ja siiderillä häivyttää. On harvoja tilanteita, joissa pääsee koskettelemaan vierasta, vastakkaista sukupuolta olevaa ihmistä siten, että se olisi yleisesti hyväksyttyä. Sylitanssi tekee tästä poikkeuksen, tietenkin tanssietiketin sallimissa rajoissa. Turhaan ei lavatanssia Suomen rajojen ulkopuolella nimitetä sosiaalitanssiksi.
Eurooppa on hävinnyt kulttuurisodan. Coca-Cola, hampurilaiset ja rock polkivat jalkoihinsa suurimman osan eurooppalaisista kielistä, musiikista ja ajattelusta. Euroviisut on hyvä esimerkki, miten musiikista on hävinnyt se osa, mikä tuottaa mielihyvää selville aivoille. Pelkkä rytmi, desibelit, vilkkuvalot ja vääntelehtiminen eivät katsojalle kovin suurta dopamiiniruisketta mielihyvän aikaansaamiseksi tuo, vaan lisukkeena pitää olla viinaa ja huumeita.
Kanadassa McGillin yliopistossa tutkimusryhmä on pyrkinyt selvittämään musiikin kuunteluun liittyvää aivotoimintaa. Peruskysymys tietenkin on: mitä musiikki on? Lisääkö musiikki sivistystä ja mielihyvää? Onko kaikkea melua pidettävä melodisena? Muutamat rytmit ja soinnut ovat hyvin perustuvaa laatua, kuten kolmisointu. Tuhannet länsimaiset kappaleet perustuvat kolmisointuun. Em. tutkimusryhmä soitti melodian jättiläisen J. S. Bachin musiikkia koehenkilöille ja osoittautui, että melodian saavuttaessa huippukohtansa kuuntelijoiden aivojen mielihyvän välittäjäaineen, dopamiinin, taso kasvoi noin 6 %:lla (kokaiinin käyttäjillä tämä luku voi olla 12%). On myös totta, että eri kulttuuritaustaisten tai koulutuksen omaavat tulkitsevat meluksi tai musiikiksi eri äänet. Monet länsimaalaiset saattavat helposti vierastaa kiinalaista oopperaa.
Jos ja kun korona hellittää, niin kannattaa muistaa, että tanssiin osallistuminen parantaa elämisen laatua, edesauttaa luomaan ja ylläpitämään ihmisten välisiä suhteita, parantaa sydämen toimintaa, alentaa verenpainetta, diabetesta ja kolesterolia, parantaa mielen ja liikkeen koordinaatiota ja tasapainoa sekä edesauttaa hymyilemään eli kasvolihakset näyttävät ulospäin sen, että sisäinen hyvinvointi on kunnossa.
Kun orkesteri lähettää ilmoille rytmejä ja sointuja, tanssija odottaa niiden olevan tietynlaisia ja vertailee näitä soitettuja ja odottamiaan säveliä keskenään. Hyvä orkesteri on monen mielestä sellainen, jonka soittamat sävelet ja melodiat yhtyvät kuulijan odotuksiin. Tanssi-ihmiset kaipaavat jotakin tuttua ja turvallista, eikä pelkästään ”kaunista kappaletta uudelta levyltämme”. Jos soittajat käyttävät nimessään sanaa tanssiorkesteri, niin silloin voisi olettaa, että kuuluttaja uskaltaa ennen kappaleen alkua ilmoittaa tanssilajin muunkin kuin ’hidas’ tai ’nopea’. Ainakaan meikäläistä ei innosta, että esimerkiksi argentiinalainen tango soitetaan nopeana foksina. Minusta se todistaa enempi osaamattomuutta.
Olen pohtinut sitä, miten seuratanssia voisi harrastaa ilman hengitystieinfektioiden tarttumisen vaaraa. Periaatteessa sellainen olisi mahdollista, mutta parhaat suojapuvut ovat kalliita, hiostavia tai näyttävät monista pelottavilta. Silloin, kun Suomessa oli sotien aikana tanssikielto, Englannissa tanssittiin kaasunaamarit päässä. Siellä pelättiin kaasuhyökkäystä. Sekä P3-luokan hiukkassuodattimella sisäänhengitettävälle ilmalle että pisarasuodattimella uloshengitettävälle ilmalle varustetulla naamarilla voi tehokkaasti suojata COVID-19-taudilta ja muiltakin hengitystieinfektioilta. En ehkä uskaltaisi mennä tavallisiin lavatansseihin kaasunaamari päässä, mutta FFP2-hengityssuojaimetkin suojaisivat tehokkaasti.
Ilmoita asiaton viesti
’Häkäpärstä’ ei ehkä ole oivallisin ratkaisu. Eräs keino vähentää kontaktia on mennä tansseihin ’evästettynä’ eli esimerkiksi oman vaimon kanssa, niin ei tarvitse tehdä parinvaihtoa. Sitten maskit ja hyvä ilmanvaihto parantaisivat vielä tilannetta.
Ilmoita asiaton viesti
Minulla samoin kuin monilla muillakaan ei ole vaimoa, jonka kanssa paritanssia voisi harrastaa ja vain oman parin kanssa se ei määritelmän mukaan edes ole seuratanssia. En itse myöskään olisi kehittynyt siinä läheskään niin paljon, jos olisin sitä harrastanut vain yhden henkilön kanssa. Internetistä seuran hakeminen on paljon vaikeampaa kuin tansseista, joista on aikaisemmin yleensä saanut ainakin tanssiseuraa.
Ilmoita asiaton viesti
Ad: ..”se ei määritelmän mukaan edes ole seuratanssia. ”
Linkki viittaa tanssitutkijaan, joka noin 20 vuotta sitten muistaakseni oli ’tykästynyt’ La Plata -tyyliseen argentiinalaiseen tangoon. Silloin näkemyserot jo arkkutangosta tamperelaisten ja helsinkiläisten välillä olivat ilmeiset. Seuratanssin määritelmät eivät linkin tekstistä minulle täysin avautuneet siten mitä kommentoijan sanamuodosta odotin. Myönnän olevani näissä asioissa ainakin hieman saamapuolelle jäänyt tai en ainakaan kovin doktrinäärinen.
Ilmoita asiaton viesti
Itselle lavatanssit on tärkein harrastus minkä puitteissa kiertelen matkailuautolla ympäri maata.En ole mikään huipputanssija mutta perustanssit sujuvat ja vähän fuskua.Innolla lähden heti kun kesälavat avautuvat, koska niiden tunnelma on todella huikea.Lähtekää ennakkoluulottomasta kokeilemaan kesäillan idylliä!
Ilmoita asiaton viesti
Harri Nuutinen käväisi valamassa elämänuskoa eilen lauantaina:
https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=10158210981277717&id=644927716
Ilmoita asiaton viesti
Kouluopetusta kohtaan on monia intohimoja. Opettajilla lienee työ selviytyä niistäkin yhteiskunnan toiveista ja odotuksista, mitkä on hyväksytty osaksi ohjelmaa.
Miksei liikuntatunneilla voisi tarjota tanssia mutta jos näin käy, niin onko se poissa toisien liikuntalajien tunneista? Samoin kun harvalla liikunnanopettajilla itsellään on riittävää osaamista, tunneille pitäisi kai tilata ulkopuolinen ohjaaja joka maksaa. Omasta kokemuksesta myös tiedän, ettei muutama tunti harjoittelua riitä.
Ilmoita asiaton viesti
Hyviä näkökulmia. Täysin samaa mieltä. Lisäkysymyksinä tulee mieleeni, onko koulutusohjelma hyväksytty liian ahtaasta näkökulmasta ja siten paras mahdollinen kaikkien tai enemmistön kannalta. Tähdätäänkö yksisilmäisesti (huippu-)urheiluun, vai pitäisikö monipuolinen liikunta- ja sosiaalikasvatus näkyä paremmin jo opettajakoulutuksessa?
Ilmoita asiaton viesti
Tätä sukupolvea on koeteltu: 80-luvulla päivätanssien jatkoista eli railakkaasta bylsimisestä (ns. afternoon delight) tuli AIDSin myötä ei-toivottu aktiviteetti, tai vähintään sitä harjoitettiin ”Mr Rubbersockin” tiukassa valvonnassa.
Covid-19 myötä myös coitusta edeltävien soidin-rituaalien vaikeuskerrointa on lisätty. Uuden tuttavuuden lähikontaktin tuomaa agitaatiota tulee vielä pitkään pandemian jälkeenkin latistamaan tietoisuus partnerin mahdollisesti kantamien mikroskooppisten, mutta tappavien virusten olemassaolosta.
Saa nähdä keksiikö teknologia tähän dilemmaan ratkaisuja. Vai onko valinta tehtävä luotetun kumppanin, virtuaali- ja autoerotiikan ja selibaatin bermudan kolmiossa. 😆
Ilmoita asiaton viesti
Suomalaisten tanssilavojen kestosuosikki tango on erikoisuus sinänsä.
Kulkeutui Argentiinasta asti Suomeen.
Muualla Euroopassa ei vastaavaa suosiota juuri tapaa.
Tangon kaihomielisyyskö suomalaisiin vetoaa?
Ilmoita asiaton viesti