Tuntoaisti surkastuu karanteenissa ja etätöissä

Näkö-, kuulo- ja tuntoaisti ovat tärkeitä arkisen elämän laadun kannalta. Koronan vuoksi sosiaalisen etäisyyden kasvaessa kosketus joutui sen ensimmäiseksi uhriksi. Ihmiset laumaeläiminä ovat kokeneet ja kommunikoineet kosketuksen kautta enemmän kuin tavallisesti tunnustamme.

Tiede ja monet asiat suosivat näennäistä etäisyyttä ja poissaoloa maailmasta eli vetäytymistä omaan kuplaan työrauhaan. Eristyneisyydestä johtuen käyttämättä jääneet ominaisuudet ja taidot ovat surkastuneet. Kun sosiaalielämä sammuu tai ainakin jää taka-alalle, ahdistus kasvaa ja sairauksien vastuskyky heikkenee. Mielenterveyden murentuminen vie nopeasti kalliiseen laitoshoitoon, joka voi olla hyvinkin pitkäkestoista, jos fyysinen kunto sen mahdollistaa.

Ihmiset ovat kautta aikojen saaneet tauteja kontaktien kautta. Historian saatossa globalisaatio on tuonut esimerkiksi vanhalle mantereelle kultaa ja muuta vaurautta, mutta myös kuppaa, isorokkoa , mustaa surmaa ja influenssaa sekä siinä sivussa myös immuniteettia jo ennen rokotusten keksimistä. Jo Jeesus aikoinaan paranteli koskettamalla ja äiti Amman suosio ja tulot taisivat perustua halailuun.

Kosketus on ollut keskeisessä asemassa ihmisen kehityksessä. Tämän on tunnustanut myös Nobel– komitea myöntäessään kosketustieteelle sen ansaitseman palkinnon. Haptiilinen eli tunnustelemalla ja koskettamalla tehty havainnointi pitää sisällään myös taktiilisen eli ihon tuntoaistin avulla tehdyn havainnoinnin.

Koronan tuoma kosketusvaje ilmenee muun muassa kyynärpäätervehdyksissä. Ikäihmisten kohdalla olen havainnut päivätanssien räjähdysmäisen kasvun, kun rajoitukset hieman hellittivät. Se mitä asiasta olen kuullut, tartuntojen leviäminen näissä tilaisuuksissa on olut häviävän pientä.

0
JaakkoKorpi-Anttila
Kirkkonummi

Sotaorpo, elämä hautausavun ennakon ja halpakaupan tarjousten varassa (pääosin, evp).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu