Tutkimus Brahmsin ja Piazzollan musiikin vaikutuksista geeneihin

Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreitin päätepiste Santiago de Compostela Espanjan Galiciassa on monelle tuttu, mutta ei ehkä kaupungin oopperatalo, joka muuttui muutama viikko sitten musiikin vaikutusta geenitoimintaan liittyväksi tutkimuslaboratorioksi. Tiettävästi tämä on maailmassa ensimmäinen kerta, kun näin suuressa mitassa asiaa tieteellisesti tutkitaan. Puolentoista tunnin musiikkitapahtumassa osallistujia oli 2400, joista 800 oli varsinaisia veri- ja sylkinäytteiden luovuttajia, muut kuuluivat tutkimusryhmään avustajina tai asiantuntijoina. Näytteitä kertyi yli 50000, joista vain murto-osaa käytetään tutkimuksen tässä vaiheessa. Geeninäytteiden luovuttajien joukossa oli lapsia, aikuisia, vanhuksia, terveitä ja sairaita (kuten Alzheimeria, autismia, Downin syndroomaa, syöpää ja aivovammoja potevia).

Real Filharmonía de Galicia (RFG) johtajanaan Baldur Brönnimann soitti tunnettua musiikkia aloittaen lähes pimeässä musiikkisalissa Charles Ivesin The Unansewered Question kappaleella. Tämän jälkeen yllätysohjelma jatkui säveltäjien Otto Nicolain, Dvořákin, Piazzollan, Brahmsin ja Rossinin sävellyksillä päättyen Arturo Márquezin sävellykseen Danzón no. 2. Tilaisuuden jälkeen RFG:n johtaja kiitteli toteamalla jotakuinkin, että ”olemme saaneet olla mukana tärkeässä tieteellisessä tutkimuksessa, joka ainutlaatuisuudessaan tulee säilymään historian muistissa, koska tässä laajuudessa tämä oli ainutlaatuinen tutkimus koskien geenien stimulointia”.

Projektin johtaja, professori Antonio Salas esitteli myöhemmin alustavia tutkimustuloksia aloittaen esityksensä sanalla ’Heureka’ ja jatkoi kuvina, jotka muistuttivat G. Seuratin pistemaalauksia. Mitä tummempi pisteen sinisyys oli, sitä vähemmän aktiivinen geeni oli ja mitä kirkkaankeltaimpi sitä aktiivisempi geeni oli. Ennen konsertin alkua kuvat olivat perusolemukseltaan sinisiä ja konsertin jälkeen keltaisia. Voisi melkein sanoa, että musiikki oli pistänyt sekaisin koehenkilöiden sisikunnan koko metabolisen järjestelmän.

Jälkihuomautuksena muistuttaisin taas, että mielimusiikkia on se, mitä aikoinaan on teininä kuunnellut. Meille varttuneille nuorille vanha iskelmämusiikki on sitä, mikä saa ’siniset täplät’ kellastumaan ja kun siihen vielä lisätään sosiaali- eli lavatanssi, on parantava ja geenejä stimuloiva vaikutus moninkertainen. Esimerkiksi Harri Nuutinen ja Tanssin Taika orkesteri ovat tämän huomanneet ja repertuaarissaan ottaneet huomioon.

0
JaakkoKorpi-Anttila
Kirkkonummi

Sotaorpo, elämä hautausavun ennakon ja halpakaupan tarjousten varassa (pääosin, evp).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu