Miksi puukoilla heiluvat sekä rikoksilla ”oireilevat” nuoret eivät pysy lastenkodeissa?

Uutisissa vilkasta keskustelua on viimeaikoina herättänyt puukolla ihmisen surmanneen lastenkotikarkurin tekemä henkirikos sekä Helsingissä vaarallisesti käyttäytyvä 100-150 päinen nuorisojoukko. Ihmiset toivovat päättäjiltä lainsäädäntötoimia, jotta vaarallisesti käyttäytyvät nuoret saataisiin pois kaduilta. Lastensuojelulaki ei itsessään tarvitsisi muutoksia, koska lastensuojelulaissa on melko kattavat rajoitustoimenpiteet sekä tämä erityiseen huolenpitoon oikeuttavat säännökset. Juuri niitä toimenpiteitä, joita lasten vanhempienkin tulisi käyttää sillöin tällöin kotikasvatuksessakin, jotta lapset eivät ajautuisi pahoille teille.

Miksi sitten nuoret, jotka ovat sijoitettu kodin ulkopuolelle pääsevät lastenkodeista niin helposti hatkaan eli karkuun ja aiheuttamaan vaaraa muille ihmisille tai itselleen? Johtuisikohan asia siitä, että niin sanottuihin koviin paikkoihin kuten vaikkapa valtion koulukodit, joissa sijoitetut nuoret myös pysyisivät neljän seinän sisällä ovat kovin ruuhkautuneet. Jos katsotaan, vaikka THL:n julkaisemia tilastoja, niin voimme huomata, että kodin ulkopuolelle on sijoitettuna lähes 20 000 lasta kaiken kakkiaan koko maassa. THL:n tilastoissa myös kerrotaan, että lasten huostaanottoja ei myöskään kovin nopeasti pureta (lähes 92 prosenttia huostaanotetuista oli vielä kaksi vuotta myöhemminkin huostassa). Joten ei ihme, että laitoksiin on vähän ruuhkaa.

Kuntien lastensuojeluiden olisi hyvä alkaa tarkastelemaan sitä, että ovatko nämä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten tilanne edelleen lastensuojelulain 40 §:n mukaan vakavasti vaarantuneet. Lapsia myös sijoitetaan kodin ulkopuolelle suostumuksellisesti(ks. s. 34), niin huostaan kuin avohuollon tukitoimenpiteenä. Olisiko näitä edellä mainittuja sijoitusmuotoa hyvä tarkastella kriittisesti, jotta nämä toimivat lastensuojelulaitokset eivät ruuhkautuisi. Lapsia tulisi sijoittaa kodin ulkopuolelle nimenomaan silloin kuin puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä; tai lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään. Näinhän lastensuojelulain 40 §:ssä nimenomaisesti mainitaan. Olisi järkevää jo oikeusnäkökulmasta katsottuna, että huostaanottoja tehtäisiin vain vastentahtoisesti, jolloin tämä huostaanotot ratkaistaisiin hallinto-oikeuksien toimesta eikä suostumuksellisesti, koska lasku menee veronmaksajien piikkiin. Voitte tutustua tästä (ks s.39) paljonko asuminen lastenkodissa maksaa veronmaksajille kuusikkokunnissa.

Veronmaksajat tämän lystin suurimmaksi osaksi maksavat, niin suosittelisin vaatimaan tähän muutosta, jotta katumme olisivat turvallisia.

 

 

 

 

 

0
Jani Raespuro
Kokoomus Espoo

Olen vuonna 1983 syntynyt, avioliitossa ja perheeseen kuuluu myös kolme lasta. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden maisteri ja töissä olen lastensuojelussa sosiaalityöntekijänä.
Sähköposti: jani.raespuro.jr@gmail.com

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu