Parhain alkoholijuoma
Ehdottomasti paras juomani alkoholijuoma on kunnon Rakiryyppy hyvän ja pitkän kaavan mukaan syödyn aterian jälkeen hyvässä kreetalaisessa ulkoilmaravintolassa (ts tavernassa.)
Tämän hienon juoman toivat ystävälliset tarjoilijat ennen laskua, joskus jopa pienen kannullisen verran. Eihän se tietysti hyvältä maistunu,mutta kuului jotenkin kokonaisuuteen.
Toin sitä joskus kotiokin, mutta taika ei enää ikävä kyllä toiminut.
Rakia myytiin 2000-luvun alussa Rethymnonissa puolen litran Cokispulloissa , joihin oli kirjoitettu tussilla ”Paki” ei muuten maksanu paljon.
Ilmoita asiaton viesti
”Oi jospa kaikki Suomen järvet viinaksi muuttuisi!”
Onko Raki tehty suomalaisesta järvivedestä?
Ilmoita asiaton viesti
Blogin viesti on siinä mielessä oikeaan osuva, että monien alkoholijuomien kohdalla toistuu sama kuvio. Ensimaistamisella ne saattavat olla ällöttäviä, mutta kun tottuu siihen tilanteeseen, jossa niitä pitkän juomakulttuurin mukaisesti on aina nautittu ja ympärillä on porukkaa, joka suhtautuu juomaan luontevasti, niin se alkaa maistua hyvältä siinä tilanteessa
Sitten kotosuomessa on turha enää yrittää sitä maistaa. Omalla kohdallani kiinalainen riisiviina kuuluu erityisesti tuohon yllä kuvaamaani kategoriaan.
Ilmoita asiaton viesti
Olen tehnyt empiirisen havainnon, että juopumuksen edetessä kaikki alkoholijuomat alkavat maistumaan parhailta.
Ilmoita asiaton viesti
Heh, totuuden sanoja.
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa viina maistuukin vasta parin päivän kovan juopottelun jälkeen. Kolmannesta päivästä alkaen alkaa juoma kuin juoma maistumaan. On ikään kuin hyvä hernekeitto joka vasta seuraavina päivinä lämmitettäessä alkaa antamaan kunnon makua.
Ilmoita asiaton viesti
Puhut kokemuksen syvällä rintaäänellä kuten minäkin.
Juopotteluprosessin pakollista hivittävää loppuosuutta en halua ajatellakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Vanha sanonta on, että ”makuansa vain parantaa”, kun ottaa enemmän. Mutta omalla kohdallani en voi tuota allekirjoittaa, sillä mielestäni ensimmäinen lasillinen maistuu aina parhaalta, olkoonpa kyse mistä alkoholijuomasta hyvänsä. Sen jälkeen makua ei enää oikein samalla tavalla huomaa ja lopuksi siemailu alkaa tökkiä sen verran paljon, ettei sitä enää tee mieli lisää.
Ilmoita asiaton viesti
Kuka sitä maun takia juo?
Ilmoita asiaton viesti
Itse pitäydyn nykyisin keskioluessa, kovat kännit ovat osaltani historiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Otsikko ei ollut kysymyksen muodossa vaan toteava.
Lähes jokaisella aikuisella suomalaisella on kuitenkin asiasta mielipide, moni haluaa tuoda sen julki, siksi merkittävästä tekijästä on kysymys.
Omani: lähes kaikilla tuntemillani alkoholijuomilla on oma paikkansa, asia riippuu siis tilannetekijöistä. Myös jokaista koskee totuus että liika on liikaa. Jotkut väittävät että kohtuus olisi liian vähän – tämäkin riippuu tilannetekijöistä.
Koska juomia on paljon, ”elämän vesi” (viski, vodka jne. kaikilla sama ”etymologia”) kukoistaa lähes joka kulttuurissa, eri muodoissaan.
Mitä nämä edellä mainitut tilannetekijät ovat?
Ainakin seuraavat tulevat mieleen:
-ruuan kanssa vai ilman?
-ennen vai jälkeen ruuan?
-ruokalaji ja – vaihe?
-kesä vai talvi, lämpötila!
-maistelu vai dokaus – tai vain yksi ryyppy?
-seurassa vai ”kalsareissa” – kenen seurassa?
-juhlan luonne?
-sikarin/tupakan kanssa vai ilman?
Kuten huomaamne, mitään ”parasta” yhtä ei ole.
Omia tämän hetken suosikkejani ovat:
-Koffin punainen keskiolut tölkissä
-kuiva Alsace-alueen valkoviini
-kuiva Prosecco
-keskitanniininen mausteinen punaviini
-hyvin tehty martini, jääkylmä
-viski jäillä
-campari tonic-vedellä, sitruuna ja jää
Ja lopuksi: alkoholin väärinkäyttö aiheuttaa tänäkin vuonna miljadien vahingot suomalaisessa yhteiskunnassa, henkisistä kärsimyksistä puhumattakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sellainen juttu tuli mieleen, että kun Jeesus Nasaretilainen (4 eaa. – 30 jaa.) häävieraiden riemuksi teki vedestä viiniä ihan yks-kaks, niin: millainen tuo lopputuote olisi ammattimaistajien mielestä ollut?
Ilmoita asiaton viesti
Sitä ei tiedä, mutta raamatussa kerrotaan, että ensimmäiseksi siitä vedestä tehtyä viiniä maistaneet vieraat ylistivät viinin makua ja hämmästelivät sitä, että isäntä antaa parhaan viinin vasta myöhäisessä vaiheessa juhlahumua. He mainitsivät myös, että yleensä isännät antavat parhaat viinit ensin ja sitten kun vieraat ovat humaltuneet he tuovat pöytään vähemmän laadukkaat versiot.
Tuon perusteella voi ymmärtää, että Jeesuksen ajan Israelissa vallitsi jo melko lailla samantapainen viinikulttuuri kuin Välimeren maissa tänä päivänäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Tosiaan; Johannes sen evankeliuminsa toisessa luvussa kuvailee. Jeesuksen toinen tunnettu teologis-poliittinen profiilinnosto, rahanvaihtajain pöytien kaataminen, tulee heti perään. Kätevää, kun Raamattuakin voi plarata netissä!
Ilmoita asiaton viesti
Minä törmäsin joskus sellaiseen teoriaan, että tarina Jeesuksen veden muuttamisesta viiniksi perustuisi käännösvirheeseen. Sama sana kun on aikoinaan tarkoittanut sekä viiniä että hedelmämehua. Eli juhlakansa saikin suureksi pettymykseen viinin sijaan lasillisen appelsiinimehua. Ihan kuten muslimitaistelijat saavat niiden villeinä kirmaavien neitsykäisten sijaan kupillisen rusinoita. On siinä kielenkääntäjillä hommaa, kun kaikki pitäisi saada tyytyväisiksi:o/
Ilmoita asiaton viesti
Ei tuollainen käännösvirhe voi olla totta, kun lukee koko stoorin Raamatusta. Siinä kirjoitetaan nimenomaan humaltumisesta.
Mutta olen kyllä tietoinen siitä, että monet ahdasmieliset suomalaiset luterilaiset ovat pyrkineet selittämään, ettei Kaanaan häissä juotu lainkaan alkoholipitoista viiniä ja että myös viimeisellä ehtoollisella kyse olisi ollut marjamehusta.
Ilmoita asiaton viesti
Pakko tunnustaa, etten ole lukenut Raamattua, joten todennäköisesti olet oikeassa. Toivottavasti ne jihadistit kuitenkin saavat neitsyitten sijaan rusinoita.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kommentti Harri. Jokaisella asian harrastajalla on varmasti oma suosikkijuoma.
Ilmoita asiaton viesti
Se raki on näköjään ouzoa. Tilasin yhden Kreikassa, maistoin ja mies joi loput. Enkä tykkää aniksen mausta muutenkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse on eri juomista, Raki on paikallista pontikkaa, anisviina on asia erikseen.
Ilmoita asiaton viesti
Ok, mutta tuskin olisin välittänyt pontikastakaan. Miedosti savuinen mallasviski jäillä käy.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, sanaa raki käytetään tosiaan Turkissa anisviinasta ja Kreikassa aniksettomasta rypäleviinasta. Nouseekohan ouzon suosio nyt, kun Pernod Ricardia boikotoidaan?
Ilmoita asiaton viesti
En ainakaan minä osta minkäänlaista kreikkalaista alkomahoolia, ouzo maistui anikselta ja valkoviinikin oli karseeta, Retsinaa.
Wikipediassa lukee että: Se on suojeltu, ja sitä saa valmistaa ainoastaan Kreikassa tietyillä alueilla. – Ei luulisi olevan pelkoa, että muualla valmistettaisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa meiltä Leffen käsittämättömän korkeasta hinnoittelusta Suomessa. Ostelen sitä Viikarin laivalta. Ruoka ja juoma kuuluvat juurilleen ja siellä vallitseviin olosuhteisiin. Kreikastakin toki saa kelpoisia valkkareita. Retsina on pihkalla maustettu viini. Sen usein kerrotaan syntyneen vihollisen uhatessa kaupunkia, jolloin päätettiin tärvellä viinivarasto pihkalla. Syntyikin ihan hyvä viini joka ns. ”jäi päälle”. Ei se kuumalla kelillä hassumpi nautittava olekaan. Ei sitä kuitenkaan kannata kotiin roudata. Ouzo on nimisuojattu tuote, jota saa valmistaa vain Kreikassa. Turkissa sitä kutsutaan rakiksi. Näitä ”tiukkoja pontikoita” riittää joka lähtöön.
Veijo Kauppinen
Ilmoita asiaton viesti