Sepen päiväkirja, päivä neljä

Neljäs päivä omassa kotona.
Heräsin varhain ja löysin tieni kaakeloituun huoneeseen. Ihminen oli piilottanut sinne puruleluni, jonka kannoin pehmoleluja, tennissukkia ja kumipossuja väistellen tupaan ja asiaankuuluvasti revin sen harjakset matolle. Hovimestarini kutsui myöhemmin sitä wc-harjaksi. Tämän jälkeen kävin nuolemassa jeevekseni naamasta hereille.

Kävimme heti kaksijalkaisen herättyä ulkosalla ja juoksemassa ympäri nurmikkoa. Viime tipassa pääsin juoksemaan sisään ja pissimään alustalle, huh-huh. Jatkoimme sitten eilistä leikkiä jossa minä hyppään sängylle ja palvelijani nostaa minut alas, noin 50 toistoa.

Aamiaisen, vettyneitä raksuja ja jauhelihaa,  jälkeen kävimme uudelleen ulkona. Päätin vast’edeskin kakkia nurmikolle, koska se teki ihmisestäni tosi iloisen. Kumma tyyppi. Sitten jatkoin eilistä projektiani kaivaa kukkalaatikko tyhjäksi, koska syksy on mullanvaihdon aikaa. Tekemiseni keskeytti hetkeksi läheiselle pellolle lehahtaneet kolme uhkaavaa kurkea, päätin siirtyä sisätiloihin ja tuijotin ikkunasta ne pois.

Ihminen ripusti narulle pelottavia pyykkejä, jotka heiluivat tuulessa. Tovin asiaa tarkasti analysoiden rohkaisin mieleni, ja revin lakanan kulmasta alas ja pelastin näin ihmiseni mitä karmeimmalta kohtalolta, niin luulen. Palvelija ripusti nujertamani lakanan ylemmäs.

Jossain vaiheessa päivää minut pidätettiin ja suljettiin keskitysleirimäisiin olosuhteisiin pieneen kangaskoppaan. Protestoin äänekkäästi ainakin kaksi minuuttia kun karvanaama kävi kaupassa. Note to self: välttele kiinniottoa pihalla jos auton ovi on auki.

Loppupäivä meni aika rutiinilla, normipäivä. Söin herkullisen rouskuvan koppakuoriaisen ennen kuin homo sapiens ehti hätiin, ilahdutin tätä juoksemalla ympärillä ja sitten kakin uudelleen nurtsille josta se oli tosi iloinen tapansa mukaan, ole hyvä. Loppujen lopuksi ne on aika helppoja koulutettavia.

Pitää lopettaa koska iltahepulin aika.

T. Sepe