Täysinoppinut

Alan olemaan koronan suhteen vähintään kanditasolla – ja kenties viikon parin kuluttua jo täysinoppinut.

Tästä pitää huolen maamme lehdistön  lippulaiva Hesari,  jonka aamuvarhaisella postiluukusta  jysähtävä täyslaidallistykitys koronasta on riittänyt kattamaan lehden päivittäisestä sivumäärästä viikon verran jo  puolet, ja viime päivinä ainakin kaksi kolmannesta.  Kun jatkuvan käsien pesun ja muihin etäisyyden pitämisen jälkeen on päässyt kotiin,  jysähtääkin korona – yllätys, yllätys – postiluukusta. Lehden aihevalikoima alkaa olemaan yhtä monipuolinen kuin Pohjois-Korean puoluelehdistön.

On hyvä, että pandemiasta kerrotaan useilta eri kanteilta, sillä niin moneen yhteiskunnan eri osatekijään se vaikuttaa. Ja onhan kyse joissakin tapauksissa hyvinkin vakavasta taudista.  Perusasiat ainakin virukselta suojautumisesta ovat saman toistolla uponneet luultavasti myös paksupäisemmän kalloon.

Mutta.  On kai tässä maailmassa edelleen – ja myös nyt – muutakin? Vai mihin katosivat kotimaan moninaiset asiat ja tapahtumat puhumattakaan Idlibissä rypälepommeja niskaansa saavista lapsista tai Kreikan rajalla toisaalle Eurooppaan pyrkivistä ihmisistä?

Ja hei, on kai maailmassa edelleen myös kaunista katseltavaa…