Pelastustoimen romuttaminen (Henri Karttusen malli) ei ole ratkaisu pelastajapulaan

Pelastustoimen operatiiviset ammattilaiset 

tietävät kokemuksesta, että ensihoito kuuluu 

olennaisena osana pelastajan tutkintoon ja työhön.

Suomi on kansainvälisesti huomioitu pelastustoimen

monitaitoisista pelastajistaan, tehokkaasta organisaatiosta

ja kustannustehokkuudesta

Palomies joustaa hyvin kahteen ammattiin yhden ammatin, palomiehen palkalla. Pelkistä ensihoitajista

(yhden koulutuksen henkilöistä) koostuu reilusti suuremmat palkkakulut, kuin palomiehistä.

Heitä ei myöskään voi käyttää pelastusajoneuvoissa, kuten palomiehiä aina voi.

Tämä on merkittävä etu esim. silloin, kun pelkät ensihoitajat ovat vajaamiehityksessä.

Tällöin palomies vain komennetaan tekemään heidän työnsä ja palomies tekee sen halvemmalla.

Ensihoidon osaaminen on yksi keskeinen tekijä CBRNE-

myrkkysukellus- ja vesisukellusosaamisen, sekä pintapelastusosaamisen lisäksi.

Nämä erottavat ammattipelastajan vapaaehtoisista sammutushenkilöistä (VPK).

Esimerkiksi liikenneonnettomuudessa palomiehen on tarpeellista katollaan olevaan

autoon sisään ryömiessään tietää, miten potilaan ilmatie avataan turvallisesti,

avata suonitie ja aloittaa nesteytys. 

On myös koko ajan huolehtia tajuttoman uhrin lämpötaloudesta, rangan stabiloinnista ja

turvallisesta uhrin kuljetuskuntoon saattamisessa, ahtaistakin ja pimeissä paikoista.

Kolariautoon ensihoitaja ei voida mennä turvallisesti pikkukengissä ja valkoisessa takissa.

Pitää tietää eri automerkkien turvalaitteiden sijainti ja oikeanlainen passivointi.

Vahingossa laukeava turvatyyny on vakava ja fataali turvallisuusriski turma-autossa oleville.

Huom. potilasturvallisuuden ja työsuojelun näkökulma.

Jos pelastaja ei olisi myös ensihoidon ammattilainen,

voisi hän aiheuttaa uhrille kohtalokkaita ei toivottuja vahinkoja.
Tehtävän jälkeen, kun pelastaja miettii, miten oli aiheuttanutkin uhrille lisää vahinkoa

olisi tällä traumatisoiva vaikutus pelastajan henkiselle jaksamiselle työssään

ja siviilissä jatkossa.

Aluehallintoviraston linjaus 6 minuutin tavoittamisajoista

I-riskialueella tarkoittaa määritelmissä nopeampaa vastetta,

kuin ensihoidolle asetettu 8 minuuttia.

Paloauto on ensimmäinen potilaan tavoittava yksikkö

usein myös elottomuuksissa, yli 4 m korkeudesta

pudonneiden (suurienerginen vammamekanismi)

ja muusta syystä tajuttomien tai kouristavien luona.

Junan tai raitiovaunun alle jäänyt on toisinaan 

vielä elossa kohdattaessa.

Ensihoitoyksiköt (ambulanssit) ovat nykyään yhä useammin kiinni kiireettömissä ensihoidolle

kuulumattomissa tehtävissä, jolloin alueen pelastusauto on kiireellisesti sairastuneiden ja

tapaturmaisesti loukkaantuneiden kansalaisten ainoa toivo.

Miten siis Henri Karttusen mielestä kansalaisten turvallisuus on taattu,

jos pelastajien ensihoito-osaaminen romutetaan.

Suomessa on vasta lähivuosina herätty suuronnettomuuksien mahdollisuuteen ja

terrorismin tai ääriajattelun aiheuttamien monipotilastilanteiden hoitoon.

Näissä tilanteissa jälleen pelastajat ovat poliisin kanssa ensimmäisiä paikalle ehtiviä viranomaisia.

Ambulanssissa ja ensihoitotehtävillä harjaantuneet pelastajat kykenevät tunnistamaan ja

luokittelemaan vakavimmin loukkaantuneet ja hoitamaan henkeä uhkaavat verenvuodot nopeasti,

sekä turvaamaan uhrin elämälle välttämättömät elintoiminnot.

Kemikaalionnettomuudessa vaara-alueella, ensihoidon voi aloittaa vain osaava

ja asiallisesti paineilmalaittein varustautunut ammattipalomies.

Pelastusalan koulutusuudistus on käynnissä ja pelastusalan ammattilaisten liitto (Spal)

ja alan asiantuntijat pohtivat tutkinnon muuttamista amk-pohjaiseksi.

Tämä voisi sisältää vastaavat opinnot, kuin nyt on lähihoitajan oppisopimuskoulutuksessa.

Helsingin pelastuslaitos tarjoaa tämän kaikille pelastajille.

Myös päällystötutkinnon muuttaminen YAMK-pohjaiseksi parantaisi alan innovatiivisuutta,

sekä hallinnollisen ja ihmisjohtamisen laatua.

Pelastustoimi tarvitsee koulutusuudistuksen ja vähintään 40 miljoonan euron lisärahoituksen.

Olisiko syytä vähentää ensihoitajien koulutusta ja siirtää raha sieltä sisäiseen
turvallisuuteemme ja lähihoitajien ja sairaanhoitajien

kouluttamiseen kotihoitoon ja sairaaloihin,

joissa on kova pula tekijöistä?

Puheet ensihoitokoulutuksen eriyttämisestä 

pelastajakoulutuksesta on kansalaisten turvallisuudelle 

vakava uhka.

Se olisi isossa kuvassa myös yhteiskunnan

kriisihallintakyvyn alasajoa 

pelastustoimen romuttamisesta puhumattakaan.