Tammikuun ilo: hortensia heräsi taas eloon
Näin tammikuussa, kun on vielä aika pimeää, hortensian hämmästyttävä elinvoima jaksaa ilahduttaa.
Hortensiani oli nyt toista talvea varastossa talvehtimassa, ja jos mahdollista, vielä vähemmällä huomiolla kuin edellisenä talvena. Tammikuussa havahduin siihen, että hortensianhan voisi jo ottaa sisätiloihin. Tämän tiedon löysin viime talvena, vaikkakin ruukkuhortensian talvetuksesta on harmillisen vähän tietoa saatavilla.
Tammikuun 5. päivänä menin siis tutkailemaan tilannetta varaston nurkkaan, jonne ei paljoa valoa ollut ikkunoista herunut. (Pelargoniat ovat vallanneet ikkunapaikat, niistä ehkä joku toinen kerta tarkemmin.) Varaston lämpötila oli pidetty talven ajan plussan puolella. Hortensiaa olin kastellut ehkä kerran, ja silloinkin kohtuudella.
Kas kummaa, hortensia oli jo ehtinyt alkaa puskea uutta lehteä! Innoissani raahasin ison ruukun (onneksi pyörät pohjassa) sisätiloihin. Tämän ensimmäisen kuvan otin heti silloin 5. tammikuuta.
Toinen kuva on tämänpäiväinen. Nyt on jo nuppuja tekeillä.
Hortensia siis hullaantuu sisälämmöstä ja (vähästä) valosta niin, että se aivan kasvaa silmissä! Samalla tavalla kävi myös viime vuonna.
Sisätiloihin pääsyn jälkeen olen kastellut hortensiaa useamman kerran viikossa kohtuudella. Ruukku on iso altakasteluruukku, jonka vesimittari ikävä kyllä ei tunnu toimivan, joten vähän arvailulla mennään. Nyt loppukuuta kohden olen alkanut antaa sille myös lannoitetta, senkin aloitin pienellä annostuksella. Mitään kasvivaloa hortensialla ei ole, vain luonnonvalo. Eikä edes asunnon valoisin paikka.
Vielä en kuitenkaan ”nuolaise ennen kuin tipahtaa”, sillä olen aiemmin tehnyt vaikka mitä virheitä hortensiani kanssa. Ensin menin leikkaamaan sitä, vaikka hortensiani tekee uudet lehdet ja kukat vanhoihin versoihin.
Sen jälkeen hortensia suuttui tuhannen tulimmaisesti viimekeväisestä ruukun- ja mullanvaihdosta, taitaa olla tarkka juuristostaan. Tuntui, ettei se lopullisesti toipunut tilanteesta koko viime kesän aikana.
Kaikesta huolimatta hortensiani on yhä hengissä, joten katsotaan, mitä tästä kasvukaudesta tulee. Oppia ikä kaikki!
Minulla ei ole hortensiaa, mutta minulla on yks joulutähti. Ei mikä tahansa tähti, vaan 2019 jouluna saatu. Isompaan purkkiin, ruukkuun sen vaihdoin viime vuoden syksyllä. Ei se siitä ihan hirveästi tykännyt, mutta hengissä on edelleen. Joka päivä käyn sille motkottamassa, että koitas vaan pysyäkin. Saas nähdä, kuinka käy.
Kukkaset kyl ymmärtää. Esim. orkideat. En meinannut silmiäni uskoa, kun viime vuonna yksi saamani orkidea alkoi pukata kukkasta. Se oli ollut pitkän aikaa täysin unohduksissa, eikä ollut edes vettä saanut. Sitten jostain mielijohteesta toin sen esille ja asetin tuvan ikkunalle. Aamukahvin aikaan motkotin sillekin, että koitas kukkia. Ei kauaa aikaa mennyt, niin totteli!
Ilmoita asiaton viesti
Niinhän sitä sanotaan, että kukille kannattaa höpötellä. Ilmeisesti eivät välitä, onko jutustelua vai motkotusta. Minulla on tämän kevään projektina orkidean kasvualustan vaihto. Ruukussa tuntuu olevan kuolleita juuria, terveitä ulkopuolella. Pitää vilkaista, mitä sieltä löytyykään…
Ilmoita asiaton viesti
Ihmeen nopeasti talviunestaan herännyt!
Tuore viherrys antaa toivoa tulevasta talven keskelle.
Ilmoita asiaton viesti
Monet kasvit, joilla voisi olla vuosikausia ikkunalautaelämää, ovat nykyisessä kaupallisuudessa vain kertakäyttöisiä. Varsinkin joulukukat. Muutama vuosi sitten jätin joulutähden pöydälle, vaikka yleensä heitin pois viimeistään ”ennen juhannusta” kuten kaikki joulutavarat sentään. Joulutähti kasvoi keittiön pöydällä lähes puuksi asti ja olin siitä ylpeä. Sitten se vain romahti. En oikeastaan halunnut siitä suurta kasvia hoidettavaksi vuosikausiksi, mutta oli se ilonani pari kolme vuotta. Se täytti puolet keittiön pöydän pinta-alasta ja tunnelma oli kuin istuisi puun alla.
Ilmoita asiaton viesti
Vautsi, kuulostaa hienolta!
Ilmoita asiaton viesti