Anteron vaikea tie digiaikaan

Antsa oli päässyt 69-vuotiaaksi ilman digilaitteita. Kuitenkin se maailma kiinnosti häntä. Hänen kaverinsa Masa, 71 v. oli saanut minulta älypuhelimen viime syksynä ja edistynyt sen käytössä niin, että hän sanoi, että hänen olisi pitänyt ottaa sellainen jo kymmenen vuotta sitten. Ero heidän välillään on se, että Masa on lukenut paljon ja on utelias kaikkeen uuteen. Antsa taas ei ole eläessään lukenut montakaan kirjaa, eikä juuri muita lehtiä kuin kerran viikossa ilmestyvän paikallislehden. Koulusivistys on samalla tasolla, eli kansakoulu ja ammattikoulu.

Kun Masa oivalsi Googlen mahdollisuudet, hän alkoi etsiä tuttujen nimien taustoja verkosta. Hän sanoi, että voi googlettaa miljoona kysymystä ja aina löytyy vastaus. Kuukausien saatossa hän alkoi tottua älypuhelimeen niin, että alkoi soittaa sillä, ja opetteli tekstiviestien lähettämisen. Ainoastaan sähköposti on jäänyt sivuun, eikä hän osaa kuin lukea postit. Alussa hän valitti näppäimistön asettelusta, että se pitäisi olla aakkosjärjestyksessä. Nyt hän on alkanut tottua siihen.

Minulla oli ylimäärisiä puhelimia, ja annoin Masalle vähän paremman puhelimen ja siirsin yksinkertaisemman puhelimen Antsalle. Molemmilla on kaksi SIM korttia, toinen peruspuhelimessa ja toinen älypuhelimessa. Koska etäisyyttä kavereihin on yli 200 km, kävin yhtenä päivänä asentamassa molemmille puhelimet ja opastin Antsaa vain pintapuolisesti ajan puutteen vuoksi. Olisi pitänyt tehdä enemmän töitä, että Antsa olisi oppinut perusasiat. Nyt hän kyseli puhelimessa, että miten älypuhelin sammutetaan.

Olen varautunut neuvomaan puhelimessa ja sähköpostilla. Masakin lupasi opettaa Antsaa. Antsa keksii vaikka mitä verukkeita, ettei tarvitse ottaa puhelinta esiin ja alkaa opetella. Hänellä on kauhu, että jos hän tekee jotain väärin ja siitä seuraa suuri puhelinlasku. Hänellä on pankkitunnukset, mutta hän ei osaa käyttää niitä. Olen varoittanut häntä, että pankkitunnuksia ei saa antaa minnekään. Hän saa toistaiseksi pitää kirjaa tilistään ja soittaa tarvittaessa pankkiin.

Ellei tilanne edisty, käyn yhden päivän neuvomassa Antsaa sitten, kun hän innostuu tosissaan älypuhelimesta. Pakolla ei voi työntää narua. Kaverilla pitää olla oma innostus, että puhelin tulee tutuksi. Antsa valittaa, että älkää opettako enempää, hänen päänsä on täysi.

jokojo
Sosialidemokraatit Loviisa

Muutin 2022 Valkeakoskelta Loviisaan viettämään eläkepäiviä. Olen lähempänä sukua. Loviisa on hieman pienempi kaupunki kuin Valkeakoski. Talvella täällä on hiljaista, mutta kesät ovat täynnä elämää.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu