Digimaailma tulee pakolla

Yhä useampia asioita hoidetaan sähköisenä tietokoneella tai puhelimella. Ilmiö on levinnyt laajalle yhteiskunnassa. Jopa viranomaiskirjeistä oltaisiin luopumassa ja säästämässä postikuluissa. Siihen tuli kuitenkin toppi, koska noin vajaa puoli miljoonaa verovelvollista ei omista digilaitteita eikä taitoa käyttää niitä. Silti Vero.fi ajaa sitä, että jos on Suomi.fi tunnukset, kirjeitä ei lähetetä. Kuitenkaan pelkät pankkitunnukset eivät takaa sitä, että on kykenevä ottamaan vastaan sähköisiä kirjeitä. Jarrua on painettava.

Olen käyttänyt tietokoneita vuodesta 1972 ja älypuhelinta vuodesta 2010. Peruskännykkä on ollut minulla vuodesta 1989 saakka. Tietokoneohjelmia olen tehnyt alusta saakka. Aluksi tein Basicilla ja sitten Fortranilla. Ohjelmointi jäi taka-alalle työaikana. Silloin oli valmiit ohjelmat. Sittemmin olen harjoitellut ohjelmointia vasta viime aikoina. Uudet kielet ovat outoja ja paljon monimutkaisempia kuin kielet olivat 70- ja 80-luvuilla.

Älypuhelimen käyttö oli aluksi vain hupia. Vasta joskus 2015 aloin tehdä puhelimella vakavampia asioita. Nykyään ei tarvitse tietokonetta, kun puhelimessa voi tehdä samat asiat. Tulostuskaan ei ole ongelma, kun on langattomia tulostimia. Tarvitaan koneiden lisäksi digitaidot tai osaavia ystäviä. Nuorisosta on apua isovanhemmille.

Sain viime syksynä innostettua yhden eläkeläisen älypuhelimen käyttöön. Hän sanoi parin kuukauden harjoittelun jälkeen, että tämä olisi pitänyt opetella kymmenen vuotta sitten. Hänellä ei ole pankkitunnuksia eikä niin ollen vaaraa menettää rahoja huijareille. Hänen innoittamanaan toinen eläkeläinen innostui myös älypuhelimesta, mutta on ollut varovaisempi. Nyt epäilen, että hän ei ole käynnistänyt puhelinta koko kesänä. Puheet puhelimessa paljastavat sen.