Myytti murskaksi vaikka väkisin

Sotasankari Lauri Törni (1919-1965) eli sellaisen elämän, että sen ympärille on helppo rakentaa myyttisiä ulottuvuuksia. Tutkijat Juha Pohjonen ja Oula Silvennoinen ovat nähneet paljon vaivaa todistaakseen, että Törni ei ollut legenda jo eläessään. Tulee jopa tunne, että myytti halutaan murskata, vaikka väkisin.

Mannerheim-ristin ritari Törni palveli kolmen maan joukoissa: ensin talvi- ja jatkosodassa, kahdesti Saksan SS-joukoissa ja lopulta Yhdysvaltain armeijassa sekä Saksassa että Vietnamin sodassa. Se muistetaan, että tuleva presidentti Mauno Koivisto palveli Törnin alaisena.

Sodan jälkeen Törni sai Suomessa maanpetostuomion, karkasi kahdesti vankilasta, päätyi maanpakolaiseksi Ruotsiin ja sieltä Venezuelaan, kunnes pääsi Yhdysvaltoihin. Törni eli Larry Thorne kuoli, kun helikopteri syöksyi maahan Vietnamissa.

Kirjan mielenkiintoisinta antia on kertomus siitä, miten Törnistä rakennettiin myytti. Tutkijoiden mukaan legenda sai alkunsa vasta Vietnamista, katoamisesta ja kuolemasta. Jatkosodan päättyessä Törni ei vielä ollut legenda, vaikka olikin Mannerheim-ristillä palkittu mies.

Jukka Tyrkön kirja Törnistä vuonna 1975 oli legendan synnyn lähtölaukaus. Tutkijoiden mielestä Tyrkön kirja on ”haltioitunut sekoitus historiaa ja mielikuvitusta”. Tyrkkö oli ainoa Törnin henkilökohtaisesti tuntenut elämäkerturi ja ”teos on siksi jättänyt jälkensä kaikkeen, mitä Törnistä on myöhemmin kirjoitettu”.

Törnin legendan synnyttämisen hetken tutkijat ajoittavat kuitenkin vasta vuosiin 1997-99. Suomessa oli julkaistu useita Törni -kirjoja, ne myivät hyvin ja Törnistä tuli kaikkien tuntema sankari. Kirjoissa kuitenkin kuulemma paisuteltiin ja vääristeltiin Törnin tekoja.

Parhain päin selitettiin niin Suomessa kuin Yhdysvalloissa Törnin maanpetostuomiota, SS-taustaa, hänen viinanjuontiaan ja väkivaltaista luonnettaan. Törni oli yksinäinen susi, joka oli parhaimmillaan sissipäällikkönä. Johtajana häntä moitittiin kehnoksi.

Lauri Törni oli sotilas, joka ei rauhan töihin sopeutunut. Hän kaipasi taistelukentille. Tutkijat rohkenevat jopa arvioida, että muuten kuin sotilaana Törni oli keskinkertainen mies. ”Kouluja käymätön, itseoppinut sähköasentaja saattoi sodanjälkeisessä Suomessa tuskin tavoitella samankaltaista tyydytystä kuin miesten johtajana rintamalla.”

Törnin johtotähdet olivat toiminta ja sota. Tämä kuulostaa jo pyhäinhäväistykseltä, kun tutkijat väittävät, että Törniä ei ajanut isänmaanrakkaus vaan toiminnanhalu. Myytinrakentajat ovat sitten yrittäneet runnoa häntä omien ihanteidensa mukaisiin muotteihin.

Törni on valittu Suomen Sotilas –lehden äänestyksessä kaikkein rohkeimmaksi Mannerhim -ristin ritariksi ja kymmenen vuotta sitten Ylen Suuret suomalaiset äänestyksessä hän tuli ohi kaikkien ennakkolistojen sijalle 52.

Kyseessä ei siis ole mikään turha mies, vaikka totta on tämäkin: Lauri Törni kävi monta sotaa ja hävisi ne kaikki.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu